VUODEN 2023 KIRJAKANTTI 20 VUOTTA TAPAHTUMAAN TULOSSA KIRJAILIJAVIERAITA YMPÄRI SUOMEA!
Tutustu ennalta tapahtuman kirjailijavieraisiin ja heidän tuotantoonsa:
SUO RAUHA
Jenni Räinä on oululainen kirjailija, jonka esikoisromaani Suo muistaa ilmestyi vuonna 2022. Räinän aiempiin teoksiin kuuluvat muun muassa tietokirja Kulkijat – naisia metsissä, soilla ja tuntureilla sekä työryhmässä kirjoitettu teos Metsä meidän jälkeemme, joka voitti Tieto-Finlandian vuonna 2019.
Maria Turtschaninoff on Helsingissä syntynyt Finlandia Junior -palkittu kirjailija, jonka teoksia on käännetty 30 kielelle. Nuorten fantasiaromaani Maresi (2014) on jo moderni klassikko. Suomaa on Turtschaninoffin ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Sen tarinat ovat saaneet alkunsa kirjailijan kiinnostuksesta omiin sukujuuriinsa Pohjanmaalla. Turtschaninoff voitti Kiitos kirjasta -palkinnon teoksellaan Suomaa vuonna 2023.
HANKALAT SANAT
Janne Saarikivi on kollegiumtutkija, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentti ja vapaa kirjoittaja, joka on kirjoittanut kolumneja esimerkiksi Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.
Hän on tutkinut Venäjällä puhuttavia kieliä kuten venäjän murteita, karjalaa, vepsää, komia ja udmurttia. Saarikivi on myös yhteiskunnallinen keskustelija, joka on tullut tunnetuksi yliopiston puolestapuhujana ja on yksi Yle Aamu-TV:n Jälkiviisaiden keskustelijoista.
Hän on toiminut myös Ultra Bra -yhtyeen sanoittajana, ja esimerkiksi klassikkokappale Hauki on lähtöisin hänen kynästään.
Mukana järjestämässä Minna Canth Kuopio ry ja Rosebud Kuopio.
PUHETTA RUNOKRITIIKISTÄ
Arttu Seppänen on vapaa journalisti ja taidekriitikko. Seppänen kirjoittaa enimmäkseen Helsingin Sanomiin.
Vesa Rantama on kriitikko, esseisti, SARV:n puheenjohtaja ja virkavapaalla oleva Nuoren Voiman päätoimittaja. Freelancetoimittajana hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin, Parnassoon ja Kiiltomatoon. Kirjallisuuslehti Tuli & Savun päätoimittajana hän toimi 2016–2017.
SUO HAASTATTELU
Marjo Heiskanen on Lappeenrannassa syntynyt, pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa (MuM) ja
valtiotieteitä Helsingin yliopistossa (VTK) opiskellut kirjailija, joka jakaa nykyään aikansa Kuopion ja Helsingin välillä.
Heiskanen debytoi vuonna 2009 romaanilla Idiootin valinta, joka oli Helsingin Sanomien
esikoiskirjapalkintoehdokkaana. Sen jälkeen hän on kirjoittanut vuoron perään runoa, proosaa ja myös librettoja.
Vuosina 2011–2013 Heiskanen toimi Pohjois-Savossa sanataiteen läänintaiteilijana ja on
sittemmin toiminut laajasti kirjallisen kentän luottamustehtävissä, tällä hetkellä valtion
kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajana.
Heiskasen edellinen romaani Mustat koskettimet (Siltala 2017)
oli huikea arvostelumenestys ja päätyi myös Savonia-ehdokkaaksi. Nuorten ilmastonmuutosaiheinen tietokirjaidea, josta kasvoi teos Yhteen hiileen (Tammi 2020), sai toisen palkinnon tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen ja Tammen järjestämässä Ihan totta! -kilpailussa 2017.
Omaa sukua (Siltala 2022) oli Heiskasen paluu runouden pariin kolmen proosateoksen jälkeen.
RUNOILIJAKOHTAAMISIA
Elo Viiding on Viron uuden itsenäisyysajan tärkeimpiä runoilijoita. Hänen ansioista Virossa on muuttunut käsitys naisten kirjoittamasta lyriikasta.
Hän julkaisee myös esseitä ja kirjallisuuskritiikkiä, ja on kääntänyt runoja suomesta ja englannista. Viidingin runoja on julkaistu englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.
Elo Viidingin runovalikoima on kattava läpileikkaus runoilijan kolmetoista kokoelmaa käsittävästä tuotannosta. Viidingin runoille on ominaista alkutuotannon absurdius ja leikkisyys sekä koko tuotannon läpäisevä terävä yhteiskuntakriittisyys ja purevan feministinen ote.
Moniääninen valikoima antaa suomalaislukijalle mahdollisuuden seurata myös virolaisen yhteiskunnan muuttumista ja sen kipukohtien heijastumista Viidingin runoissa 90-luvulta tähän päivään.
Vuonna 2000 suomeksi ilmestyi Viidingin Paljastuksia-valikoima, jossa on runoja viidestä ensimmäisestä kokoelmasta. Uudessa valikoimassa on runoja myös vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä kokoelmista.
RUNOJEN KÄÄNTÄMISESTÄ JA KUSTANTAMISESTA
”KUSTANNUSTOIMITTAJAN TEHTÄVÄNÄ ON KÄYDÄ SELLAISTA KESKUSTELUA KÄÄNTÄJÄN KANSSA, JOSSA KÄÄNNÖKSEN MAHDOLLISUUDET KONKRETISOITUVAT MAHDOLLISIMMAN HYVIN.” –Tommi Parkko, Runouslehti Jano
Tommi Parkko on paitsi runoilija myös pitkän linjan kulttuurivaikuttaja, joka on toiminut Varsinais-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilijana, kirjoittajakouluttajana ja Nihil Interit -runoliikkeen aktiivina.
Hänen kustantamonsa Kustannusliike Parkko julkaisee käännöslyriikan mestariteoksia, kuten Eliotia ja Lowellia.
Hän debytoi runoilijana vuonna 1994 yhdessä Markus Jääskeläisen kanssa julkaistulla kokoelmalla Nimettömät eläimet.
Hänen ensimmäinen oma kokoelmansa Lyhyt muisti, meri ilmestyi vuonna 1997.
Parkko on julkaissut useita runonkirjoitusoppaita. Vuonna 202o Parkko sai Suomen arvostelijain liiton Kriitikin Punnukset- palkinnon merkittävistä ansioistaan runouden edistäjänä.
” Jos runoudella on oltava jokin tehtävä nykyisessä ilmapiirissä, se on uuden kielen luominen.” -Tommi Parkko
SUO MUISTI
Tuire Malmstedt on pieksämäkeläinen kirjailija ja kieltenopettaja. Hänen kehutussa Metso & Vauramo -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä kolme teosta: Lasitarha (2021), Lumihauta (2022) ja Lyijysydän (2023). Dekkariseura palkitsi Malmstedtin ensimmäisen teoksen, Pimeä jää (2018), vuoden parhaana esikoisdekkarina.
Tuire Malmstedt on omien sanojensa mukaan herkkä dekkaristi. Hän visualisoi tarinaansa kirjoittaessaan, ja hän on valinnut miljöiksi itselleen tuttuja ja tärkeitä paikkoja, mitkä tekevät hänen tarinoistaan hienoja ja eläytyviä. Tarinan henkilöistä hän pyrkii kirjoittamaan mahdollisimman moniuloitteisia, ja tuo esimerkiksi takaumilla henkilöitä tutuksi lukijalle.
Malmstedtia on kehuttu erityisesti hänen henkilökuvauksestaan. Metso & Vauramo -dekkarisarjan kantavia teemoja ovat muisti ja traumat.
KIRJAKANTIN NÄYTTELYVIERAS
Ulla-Mari Lindström – ”Terve riutta kehrää, kurnuttaa ja murisee”
”A Healthy Reef Purrs, Croaks and Growls” 2023 | kesto 5:11 min
Kun kurkistin kirkkaana välkkyvän turkoosin meren pinnan alle, näkymä oli samanlainen kuin katsoessani lapsena ensimmäistä kertaa värikkäällä lasimurskalla täytettyyn kaleidoskooppiin.
Olin haljeta ihastuksesta. Pinnan alla näin kaloja, kilpikonnia, meritähtiä ja muita ihmeellisiä mereneläviä. Kokonainen uusi tuntematon maailma avautui eteeni samalla, kun maanpäälliset äänet katosivat ja uppouduin turkoosin sävyihin kuunnellen ainoastaan omaa hengitystäni.
Ihastusta kesti kuitenkin vain hetken, sillä ymmärsin nopeasti, ettei kaikki ollutkaan aivan kohdillaan. Laajemmin tarkasteltuna meri ja riutta eivät näyttäneetkään samalta, mihin olin lapsena tottunut televisiossa Jacques Cousteaun huimissa luontodokumenteissa.
Terve koralliriutta ääntelee, se kurnuttaa ja pulputtaa. Elävien korallien äänien sijaan kuuntelin rannalle huuhtoutuneiden kuolleiden korallien narsketta ja helinää. Tämä merenpohja oli osittain kuollutta ja yritti toipua hiljattain riehuneen taifuunin aiheuttamista tuhoista.
Korallit vaalenevat, kun veden lämpötila on pitkään keskilämpötilan yläpuolella. Osa koralleista kuolee haalistumisen seurauksena. Tutkijoiden mukaan yli 90 % koralleista on vaarassa kadota vuoteen 2050 mennessä. Välimeren lämpeneminen muuttaa meren ekosysteemiä kovaa vauhtia.
Maailman luonnonsäätiön,WWF:n uuden raportin mukaan jo tuhat vieraslajia on ujuttautunut Välimeren lämpiäviin vesiin ja syrjäyttänyt kotoperäisiä lajeja. Välimereen ui kaloja Afrikan etelärannoilta. Muutokset esimerkiksi kalalajeissa ovat jo muuttaneet kalansaaliit. Kalastajien
Oma kokemukseni merestä sekä lukemani tiedot saavat minut pohtimaan, miten korallien lopulta käy. Kuvittelen niiden hakeutuvan yhä vain pohjoisempaan, pakoon etelän meriveden tukalaa lämpötilaa.
Lopulta ne ehkä ilmestyvät Pohjoismaiden merialueille ja muodostavat tänne uudet värikkäät koralliriutat, joita voimme tulevaisuudessa ihastella.
LUONTODOKUMENTIT KINO KUVAKUKOSSA
Yhteistyössä Wasa Wildlife – luontoelokuvafestivaalien sekä Wiesbadenissa pidettävän Natourale- Nature& Turism luontoelokuvafestivaalien kanssa.
A young grane´s long Journey. Jouni Hiltunen. (50 min)
Documentary filmmaker Jouni Hiltunen has filmed Cranes for many years. He decides to once again follow the Crane family’s summer in Finland from early spring to the birth of a Crane chick.
After the nesting he packs his car and leaves on a so-called ”birds road” with migrating Cranes, towards Hungary and finally to Israel, to find out if there is a winter paradise for migrating Cranes somewhere.
The film about the year of the Cranes and the migration journey expands to a story about the coexistence of man and nature in a rapidly changing world.
Kurjenpojan pitkä matka
Dokumentaristi Jouni Hiltunen on kuvannut kurkien elämää vuosien ajan.
Hän päättää vielä kerran tallentaa tutuksi tulleen kurkiperheen kesää sekä poikasten varttumista lentokykyisiksi.
Syksyn tullen hän pakkaa autonsa ja suuntaa Suomesta syysmuutolle matkaavien kurkilaivueitten vanaveteen: sille niin sanotulle linnun tielle, etsimään etelän lämpöön muuttavien kurkien talvista paratiisia.
Elokuva kurkiperheen kesästä Suomessa sekä kurkiparvien muuttomatkasta Euroopan halki Unkariin ja aina Israeliin saakka laajenee kertomukseksi ihmisen ja luonnon yhteiselosta muuttuvassa maailmassa.
Ohjaus, kuvaus ja leikkaus Jouni Hiltunen. Elokuvan on tuottanut Katharsis films Oy yhteistyössä Yleisradion kanssa. Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson toimikunta sekä Tuuliaisen säätiö ovat tukeneet elokuvan tuotantoa.
Last Kings of Bioko. Oliver Goetzl
Off the coast of Central Africa lies an isolated island, covered by primeval rainforest and surrounded by dark ocean waters, inhabited by a greater variety of species than nearly any other place on Earth this terra incognita is called BIOKO. The ruler of this realm is one of the world’s least known primate species, the drill. Historically revered, indigenous folklore tells us of a drill king who ruled the island’s forests, a place where drills still play a critical role in the health of an ecosystem known to scientists as a biodiversity hotspot. Bordering this kingdom is the black sand coastline, an ancient nesting ground for giant sea turtles and home to natural wonders. This film explores the secret lives of drills and their mysterious island home as we follow a family group and a newborn who discovers this tropical paradise with all its challenges for the first time.
World without Insects (Andreas Ewels)
Andreas Ewels is a German filmmaker and journalist. He was born in 1969 in Münster, Westphalia. He studied in Cologne and Los Angeles. He visited over 100 countries on private and professional trips. Lived for a long time in the U.S.A. and Israel. In total, he produced over 200 documentaries, many of them award-winning. Today he lives in Wiesbaden, Hesse, and works exclusively for German TV broadcaster ZDF.
KIRJA ASTUU ULOS KANSISTAAN (KAUK)
SANATAIDEKOULU AAPELIN KAUK- KIRJAILIJAVIERAANA JOHANNA VENHO
Johanna Venho on kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa aikuisille ja lapsille.
Johanna Venho on kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Venhon uusimmat romaanit ovat Ensimmäinen nainen ja Syyskirja, elämäkerta Martti Suosalon tähänastinen elämä, lastenkirjat Metsämuistikirja sekä Opossumi ja pompottava sydän.
Metsämuistikirja saa jatkoa kirjassa Matkamuistikirja, jossa Kaarna matkaa junalla pohjoiseen. Kirjan kuvittaa Sanna Pelliccioni ja se ilmestyy Teokselta vuonna 2024.
LUONTOMIESTISKELYJÄ JA RIITTEJÄ
Pauliina Kainulainen on Tervossa syntynyt teologian tohtori, pappi, tutkija, tietokirjailija ja kansalaisaktivisti.Hänet tunnetaan ekoteologisena ajattelijana, joka käsittelee teoksissaan ihmisen, luonnon ja hengellisyyden vuorovaikutusta.
”Maan kieli on ennen muuta riittien kieltä, hiljaisuutta ja kehollista toimintaa. Jos se kaipaa sanoja, lausuttakoot ne mieluiten runon kielellä.” (Ote Pauliina Kainulaisen kirjasta: Metsämaja. Luontomietiskelyjä maan kielellä. 2023. Kirjapaja)
VUODEN 2023 USKONNON OPETTAJA
Markus Finnilä on Harhaoppia-podcastin isäntä.
Hän valmistelee eksegetiikan alan väitöskirjaa Raamatun puu-metaforista ja niiden ekologisista merkityksistä.
Markus työskentelee uskonnon, elämänkatsomustiedon, psykologian ja filosofian opettajana Kuopiossa ja Suomen uskonnonopettajien liitto ry. hänet vuoden 2023 uskonnon opettajana.”
ASIANTUNTIJAVIERAS
2000-LUVUN TULENKANTAJAT
Kukkeus vai perikato? Historian opetukset ja kulttuurin koetinkivet
Dosentti, FT, KT Matti Itkonen ja tutkija-kirjailija-visionääri, TaT Sam Inkinen
Matti Itkonen
Matti Itkonen toimii kasvatusfilosofian dosenttina Helsingin yliopistossa, taide- ja esteettisen kasvatuksen filosofian dosenttina Turun yliopistossa ja käytännöllisen filosofian dosenttina Itä-Suomen yliopistossa.
Lisäksi hän on kulttuurikasvatuksen dosenttina Jyväskylän yliopistossa, opetusalanaan kirjallisuus- ja kulttuurikasvatuksen filosofiset kysymykset.
Blogissaan Itkonen tutkistelee aikaa, arkea, kieltä, kulttuuria, kansallistunnetta ja ihmisenä olemista. Hän puntaroi niin ikään ruoan, kaupungiuden sekä matkailun olemuskysymyksiä. Kaksoistohtori Itkosen erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat savolaisuus, kuopiolaisuus ja varkautelaisuus.
Sam Inkinen
Tohtori Sam Inkinen tunnetaan syvällisenä, laaja-alaisena, eurooppalaisesta perinteestä
ponnistavana tutkijana, kirjailijana, semiootikkona, filosofina, futurologina, kuraattorina
sekä luovuus-, innovaatio- ja aluekehitysteemojen asiantuntijana, jonka intohimona ovat
niin nykyajan ilmiöt, ajan henki (saks. Zeitgeist) ja paikan henki (lat. genius loci) kuin
kulttuurihistoria ja tulevaisuuksien (huom. monikko) hahmottaminen.
Inkisen laaja väitöskirja Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä,
utopioita ja avantgarde-virtauksia keskittyi uuden mediateknologian,
informaatioyhteiskunnan ja digitaalisen kulttuurin ilmiökentän tarkasteluun. Monet
nykykehityksen ja -keskustelunkin kannalta keskeiset asiat kuten digitalisaatio,
globalisaatio, verkostot, rihmastot, lokaali/globaali, uusmedia, informaatioaika,
virtuaalitodellisuus, kyberilmiöt, robotiikka, tekoäly sekä ihminen/luonto- ja ihminen/kone-
suhde ovat olleet hänen tutkimustyössään sekä visionäärisen että kriittisen tarkastelun
kohteina.
Inkinen on kirjoittanut ja toimittanut yksin ja kollegojensa kanssa eri kielillä kymmeniä
tieteellisiä ja populaareja teoksia. Esteettis-filosofis-semioottisen tutkimustyön,
näkemyksellisen esseistiikan ja tietokirjallisuuden ohella hän on toiminut menneinä
vuosikymmeninä aktiivisesti journalismin, taiteen ja kulttuurielämän kentillä.
Kirjailija Olavi Paavolaisen (1903–1964) ja 1920-luvun tulenkantajien hengessä runsaasti
ulkomailla matkustanut sekä lukuisia tutkimusmatkoja niin Eurooppaan kuin kaukomaille
tehnyt oman aikamme tulenkantaja Inkinen peilaa teksteissään ja puheissaan
suomalaisuutta laajempiin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin virtauksiin.
Suomen ja suomalaisuuden suhde eurooppalaiseen sivistykseen, yhteiskuntaan sekä tulevaisuuden
haasteisiin ja mahdollisuuksiin on yksi hänen keskeisiä teemojaan vuoden 2023
Kirjakantti-tapahtumassa.
LINKKIVINKIT:
LASTEN- JA NUORTENKIRJALLISUUS: NÄKYVYYS JA KUSTANTAMINEN JA TEOSTEN KÄÄNTÄMINEN
Tatu-Pekka Kekäläinen on kuopiolainen kustantaja, joka kirjoittaa taiteilijanimellä Tatu Kokko.
Kaksi hänen kirjoistaan on ollut Savonia-
Hän on saanut Pohjois-Savon taidetoimikunnan taidepalkinnon, Pohjois-Savon OAJ:n Kulttuurin hyväksi -mitalin ja Kuopion kaupungin Kuopio-stipendin.
Ristiinalainen Anne Leinonen on kirjailija, kustannustoimittaja ja kirjoittajaohjaaja, joka on kirjoittanut niin nuorille kuin aikuisille, sekä romaaneja että novelleja.
Hän on erikoistunut spekulatiiviseen fiktioon eli tieteiskirjallisuuteen, fantasiaan ja kauhuun.
Leinonen tunnetaan yhteisöllisenä kirjoittajana, joka kirjoittaa yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa ja pitää kirjoittajille suunnattuja leirejä kodissaan metsän keskellä.
Leinonen on seurannut lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemaa muun muassa Kirja astuu ulos kansistaan! -kirjailijaryhmän kautta, sekä nyt VaLas-kirjailijoiden eli Vapaiden Lasten- ja nuortenkirjailijoiden riveissä. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa erityisesti selkokirjallisuus. Hänet palkittiin vuonna 2022 Taiken Etelä-Savon taidepalkinnolla.
RUNOKANTTI- VIERAS
Juho Kuusi on Helsingissä asuva Järvenpäästä lähtöisin oleva (lava)runoilija, räppäri, muusikko ja yhteisöpedagogi. Hän on esiintynyt aktiivisesti yli 10 vuotta, niin pienillä kuin isoillakin lavoilla, Suomessa ja ulkomailla. Kuusi voitti Poetry slamin suomenmestaruuden vuosina 2012 ja 2016 sekä selvitti tiensä lavarunousesityksellä Talent Suomi -kilpailun finaaliin vuonna 2020.
Kuusen runot ovat usein henkilökohtaisia, kantaaottavia ja niissä on paljon mustaa huumoria. Tyyliltään ne ovat pääasiassa vapaamittaisia ja -muotoisia, ja niistä voi aistia runoilijan taustan räpin parissa.
Juho Kuusen esikoisrunokirja ”Piukkaan paikkaan lupa lyyä”, jonka on kuvittanut kuvataiteilija Aleksi Liimatainen, julkaistiin syksyllä 2020.
RUNOUS ELÄÄ!
Lue Jounin uusin blogi linkistä:
https://runokukko.blogspot.com/2023/09/kirjakantissa-on-runoiltu-20-vuotta.html
Jouni Tossavainen
Kuopiolainen kirjailija Jouni Tossavainen on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt teos Venäjän metsästäjät.
Eräurheilua Kominmaalla (Aviador 2023) on 15. proosateos ja viime vuonna ilmestynyt Näköala Haminavuorelle (Aviador 2022) 14. runokokoelma.
Poetry Slamit FM Tossavainen toi Suomeen vuonna 2000 ja tuotti 17 vuotta lavarunouden SM-kisaa yhteistyössä muun muassa Vestäjien, Kirjakantin ja Runokukko-duon toisen jäsenen Olavi Rytkösen kanssa.
POETRY SLAM
Runoilija esittää omia runoja valitsemallaan kielellä, aikaa on kolme minuuttia ja yleisön joukosta valittu viisihenkinen tuomaristo antaa pisteet 0,0–10,00. Kolmessa minuutissa voi esittää niin monta runoa kuin haluaa. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella karsitaan puolet esityksistä niin, että kolmannen kierroksen loppukisassa on vastakkain kaksi parasta runoilijaa.
Ilmoittautuminen paikan päällä Pannuhuoneella (Kauppakatu 25) tai ennakkoon: tossavainen.jouni@gmail.com. Kirjapalkinnot runoilijoille lahjoittaa Runokukko. Illan päätteeksi avoin mikki. Lisätietoja blogista Runopuulaaki: https://runokukko.blogspot.com.
RUNOILIJAVIERAS
Mohamed Ahmed Haji Omar
Runoilija Mohamed Ahmed Haji Omar on somalialaistaustainen, mutta Suomessa pitkään asunut kirjoittaja, joka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa.
Jo ennen esikoisteostaan The Poet of Whom the Heavens Cry = Runoilija jonka tähden taivaat itkee (Basam Books 2022) hän on julkaissut omakustanteita. Mohamed runoilee ja esiintyy sekä suomeksi että englanniksi.
Kuopiossa asuvan Mohamedin uusi Savon maakuntaruno on mukana muusikko Mikko Innasen soitannollis-lyyrisessä eepoksessa Maakuntauudistus (Aviador 2020).
RUNOJA, LOITSUJA
Mirjam Silvén on vaasalainen kolumnisti, runoilija ja kirjallisuuskriitikko sekä luontoyhteysohjaaja.
LUVASSA RYTMINEN, MELODINEN JA PERFORMATIIVINEN RUNOESITYS!
Jonne Piltonen (s.1995) on runoilija, mediataiteilija ja spoken word-artisti. Piltonen on julkaissut kuusi audiovisuaaliseen runouteen painottuvaa teosta, joista kaksi Herään, taas (2020) ja Metsään (2020) on julkaistu Jano-lehden kautta. Herään, taas -video on julkaistu myös yläkoululaisten Särmä 9 -oppikirjan digiopetusaineistossa. Piltosen viimeisin teos Lento #1 julkaistiin toukokuussa 2023 digitaaliseen ja kokeilevaan runouteen erikoistuneessa Nokturno.fi -verkkolehdessä. Teoksen Piltonen toteutti yhdessä muusikko Heikki Saarenkunnaksen kanssa. Piltonen on esiintynyt useissa eri tapahtumissa ympäri Suomea, kuten Oulun Pikipopissa, Helsingin kirjamessuilla ja Sieravuoren lavarunofestivaaleilla. Hänen aiempiin runoteoksiini pääsee tutustumaan YouTubesta: https://youtube.com/jpiltonen
Ante Jalvela (s.1998) on saamelainen taiteilija, muusikko, säveltäjä ja tuottaja, joka suorittaa kuvataidekasvatuksen maisteriopintoja Lapin yliopistossa. Jalvela käsittelee teoksissaan mm. saamelaisuutta, kielen menetystä sekä saamelaista identiteettiään suhteessa länsimaiseen kulttuuriin. Musiikissa ja äänitaiteessa hän on kiinnostunut äänen filosofiasta, sen eri tekstuureista ja kokeilevuudesta. Opiskelun ohessa Jalvela toimii esiintyvänä artistina, ja on keikkaillut mm. Lentävän poron improvisaatioteatterin kanssa. Lisäksi hän on säveltänyt ja tuottanut musiikkia erilaisiin mediateoksiin ja projekteihin. Jonne Piltosen kanssa toteutettu Metsään -runovideo on julkaistu Jano-lehdessä.
SUO RUNOJA
Mikko Räty on kuopiolaislähtöinen runoilija. Hänen runoutensa alkoi marinoitua Linnanpellon yläasteen kotitaloustunneilla hyvin, hyvin kauan sitten. Rädyn esikoisteos Borealia (Tammi 2022) valittiin Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaaksi ja Nihil Interitin vuoden runoteosehdokkaaksi. Räty on kirjoittanut myös näytelmiä ja biisilyriikkaa.
Käyt suolle selin – esityksessä ihminen käy selälleen suolle, uppoaa, puhdistuu ja nousee. Siinä välissä uudet ihmistaimet syntyvät, tupasvillat kukkivat ja yhteiskunta notkahtaa kohti sotaa ja kohti rauhaa. Esityksen runot koostuvat Rädyn seuraavan runokokoelman ennen esittämättömästä materiaalista.
MIELEN RAUHA
Kirsi-Marja Moberg on Siilinjärvellä varttunut kuvataiteilija, runoilija sekä lavarunoaktiivi, ja asuu nykyään Espoossa. Hän on kiinnostunut poikkitaiteellisista projekteista ja viime vuosina erityisesti videorunoudesta. Mobergin viimeisin runovideoteos Tuntematon sai ensi-illan syyskuun alussa Voima-lehdessä. Pyydän lupaa runovideo valittiin vuonna 2022 Seattlen Cadence Video Poetry Festival ja World Poetry Slam Championship virallisiin ohjelmistoihin. Moberg on toiminut aiemmin Helsinki Poetry Connection ry:n puheenjohtajana. Hänen esikoisrunokokoelmansa Kaksoissisäinen (Basam Books) julkaistiin vuonna 2022.
Kirsi-Marja Mobergin runoissa varjot vavahtelevat, trauma peittää identiteetin ja vatsassa kurisee kadotettu lapsuus. Hän pohtii runoillaan mitä voi olla, silloin kun ei ole masentunut ja miten voi tietää, ehtiikö koskaan tulla omaksi itsekseen.
LAPSET, PERHEET JA TUNTEET
Elina Komulainen on lapinlahtelainen kirjailija, kolumnisti, sanataideohjaaja ja
HAAVEISTA KIRJAKSI !
Toivosmusluu-kirjan julkkarit!
Fillosofian tohtori Sirpa Suntioinen on kuopiolainen luonnontieteilijä, joka on työskennellyt eläköitymiseensä asti Itä-Suomen yliopistossa ja entisessä Kuopion yliopistossa opetus- , tutkimus- ja hallintotehtävissä.
Hän on toiminut useita vuosia My Way – kirjoittajaryhmässä ja osallistunut erilaisille kirjoittajakursseille.
Suntioinen on julkaissut Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen tuottaman Kohmanveden rantamilla-historiikin vuonna 2022 ja ollut kanssatoimittajana ja kirjoittajana yhdistyksen vuonna 2023 julkaisemassa Soutaen ja hiihtäen aapisen äärelle 1. osa – kirjassa.
Sirpan ensimmäinen fiktiivinen teos Toivomusluu julkaistaan Kirjakantissa. Mukana kustantaja Vesa Tompuri, Momentum Kirja, Aviador Oy.
SUIKERORUNOT LAULUIKSI
Tule kirjoittamaan runoja Kirjakanttitapahtumaan lauantaina 18.11. Jone improvisoi ne lauluksi!
Jone Peckarin on kuopiolainen freelancemuusikko, laulaja/lauluntekijä, joka on vuodesta 1986 alkaneella muusikon urallaan toiminut useissa bandeissä ja soitellut monipuolisesti eri musagenrejä.
RAUHAN RUNOJA JA RAUHAN LAULUJA
Tuusniemen Runoleidit esittävät tunnettuja lauluiksi sävellettyjä rauharunotekstejä lauantaina 18.11 klo 12.00 Pääkirjaston 1.krs näyttelytilassa. Mukana myös Kansalaisopiston laulunopiskelijat Anne Uimari ja Minna Juntunen. Näyttelytilassa myös leidien uusin video Kalevalan eläinrunoja savoksi.
Minna Juntunen (vas.) ja Anne Uimari / kansalaisopiston laulunopiskelijat
SUO MUSIIKKI!
NUORTEN KLUBIBÄNDIT PANNUHUONEELLA 16.-18.11. 2023
Torstaina 16.11 klo 18.00 klubibändinä toimii Iskelmäsormi
Olemme hyväntuulinen nuorten miesten iskelmä-bändi. Opiskelemme taidelukio Lumitin musiikkilinjalla ensimmäistä vuotta. Nautimme rennosta yhteismusisoinnista ja esiintymisestä.
Perjantaina 17.11 ja lauantaina 18.11 klo 18 klubibändinä toimii NiiralanJazzGentelemen
Olemme Kuopion Niiralasta kotoisin oleva nuorten miesten jazz kvartetti. Soitamme kaikenlaista musiikkia, mutta pidämme erityisesti jazz-musiikista. Meidät tunnetaan hyvästä tunnelmasta, joustavuudesta sekä tyylikkyydestä.
KEHORAUHA
Nuorille suunnattu tilaisuus Moninaisuuden kohtaaminen ja edistäminen. Opiskelija Havu Pärnänen (HUMAK) sekä Nuorten teatteri-ilmaisurymän improvisaatioita, Forum teatteri
Havu Pärnänen
LUONTORAUHA – KIRJAKANTTI 2.0 näyttelyvieras
Ulla-Mari Lindström Videoteos Terve riutta kehrää, kurnuttaa ja murisee esillä Kuopion Pääkirjaston 1.krs näyttelytilassa. Valmistumisvuosi: 2023. Kesto: 8:44 min
Kun kurkistin kirkkaana välkkyvän turkoosin meren pinnan alle, näkymä oli samanlainen kuin katsoessani lapsena ensimmäistä kertaa värikkäällä lasimurskalla täytettyyn kaleidoskooppiin.
Olin haljeta ihastuksesta. Pinnan alla näin kaloja, kilpikonnia, meritähtiä ja muita ihmeellisiä mereneläviä. Kokonainen uusi tuntematon maailma avautui eteeni samalla, kun maanpäälliset äänet katosivat ja uppouduin turkoosin sävyihin kuunnellen ainoastaan omaa hengitystäni.
Ihastusta kesti kuitenkin vain hetken, sillä ymmärsin nopeasti, ettei kaikki ollutkaan aivan kohdillaan. Laajemmin tarkasteltuna meri ja riutta eivät näyttäneetkään samalta, mihin olin lapsena tottunut televisiossa Jacques Cousteaun huimissa luontodokumenteissa.
Terve koralliriutta ääntelee, se kurnuttaa ja pulputtaa. Elävien korallien äänien sijaan kuuntelin rannalle huuhtoutuneiden kuolleiden korallien narsketta ja helinää. Tämä merenpohja oli osittain kuollutta ja yritti toipua hiljattain riehuneen taifuunin aiheuttamista tuhoista.
Korallit vaalenevat, kun veden lämpötila on pitkään keskilämpötilan yläpuolella. Osa koralleista kuolee haalistumisen seurauksena. Tutkijoiden mukaan yli 90 % koralleista on vaarassa kadota vuoteen 2050 mennessä. Välimeren lämpeneminen muuttaa meren ekosysteemiä kovaa vauhtia.
Maailman luonnonsäätiön,WWF:n uuden raportin mukaan jo tuhat vieraslajia on ujuttautunut Välimeren lämpiäviin vesiin ja syrjäyttänyt kotoperäisiä lajeja. Välimereen ui kaloja Afrikan etelärannoilta. Muutokset esimerkiksi kalalajeissa ovat jo muuttaneet kalansaaliit. Kalastajien verkkoihin ja pyydyksiin tarttuu nyt aivan uusia lajeja. (yle.fi 2021)
Oma kokemukseni merestä sekä lukemani tiedot saavat minut pohtimaan, miten korallien lopulta käy. Kuvittelen niiden hakeutuvan yhä vain pohjoisempaan, pakoon etelän meriveden tukalaa lämpötilaa.
Lopulta ne ehkä ilmestyvät Pohjoismaiden merialueille ja muodostavat tänne uudet värikkäät koralliriutat, joita voimme tulevaisuudessa ihastella.