Kirjakantin kirjailijavieraat ja esiintyjät 2025

Feel good

Kirsi Pehkonen, Minna Mikkanen, Mari Renko ja Solja Krapu-Kallio esiintyvät lauantaina Kuopion pääkirjastossa klo 13 ja Kulttuurikonepajalla klo 18 Maalaisromantitiset iltamat -tapahtumassa. Aino-Maria Savolainen keskustelee kirjailijoiden kanssa mm. kirjojen syntyprosessista ja romanttisen viihdekirjallisuuden suosiosta.

Kirsi Pehkonen

Kirsi Pehkonen on monipuolinen kirjailija, jolta suositun maalaisromanttisen Jylhäsalmi-sarjan lisäksi julkaistaan muun muassa vauhdikasta Siru Valpas -sarjaa. Pehkonen asuu Kuopion Vehmersalmella.

Jylhäsalmi-sarja:
Sydämenasioita Jylhäsalmella 2017
Jylhäsalmella salamoi 2018
Juuret Jylhäsalmella 2019
Jylhäsalmen sydänkesä 2020
Riihikuivaa satoa Jylhäsalmella 2021
Uutta elämää, Jylhäsalmi 2022
Unikoita ja unelmia Jylhäsalmella 2023
Talven taikaa Jylhäsalmella 2023
Hiekkalinnoja Jylhäsalmella 2024
Matkalla Jylhäsalmelle 2024 (lyhyt kertomus vain e- ja äänikirjana)
Kesävieraita Jylhäsalmella 2025

Siru Valpas -sarja:
Etsivä löytää 2023
Hiukan hukassa 2024
Pikkasen pilassa 2025

Minna Mikkanen

Minna Mikkanen  on kuopiolainen päätoiminen kirjailija, jonka sukujuuret ovat Maaningalla.
Minna on opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittamista ja julkaissut useita  romaaneja.

Mikkanen on tullut tunnetuksi Sydämaa kirjasarjastaan.

Sydänmaa-kirjat järjestyksessä:

1. Sydänmaalaiset (WSOY, 2024) 
2. Tuulentuomat (WSOY, 2024)
3. Lemmenkipeät (WSOY, 2025)

Lisäksi Mikkanen on julkaissut kaksi dekkaria, yhden historiallisen romaanin ja yhden nuorten romaanin. 

Kuva: Studio EveLiisa

Esikoiskirjailija

Mari Renko

Mari Renko on Kuopiossa asuva kirjailija. Hän on aktiivinen kirjasomettaja ja pitää kirjoitusaiheista blogia nimeltä Rivien välissä. Kotona Marin Hugo-koira huolehtii palauttavista metsälenkeistä ja kuonon jäljistä läppärissä.

Vuoden 2025 aikana Renko debytoi esikoiskirjailijana peräti kolmella romaanilla. Ikosen sisarusparven elämästä kertovan lukuromaanisarjan aloittaa tammikuussa Helmisormus kirjekuoressa, ja toinen osa Pitsihuntuun kuiskattu julkaistiin elokuussa.

Kesäkuussa ilmestyi Pihlajapalatsi joka aloitti nuorille suunnatun Häiveen tapauskirjat -fantasiasarjan.

Kuva: Anna-Katri Hänninen/WSOY

Solja Krapu-Kallio on Rakkaus-festivaaleilla mukana esiintymässä, kirjailijavieraana, Poetry Slam SM-kilpailujen juontajana, haastattelijana ja 65-vuotta täyttävän Vestäjät ry:n juhlaemäntänä.

Solja Krapu-Kallio

Solja Krapu-Kallio on runoilija ja kirjailija jonka suositusta Westinin leipomokahvila -sarjasta nyt on julkaistu suomeksi viides osa. Kohtalo heittää leipää, Storytel Original 2025.

Tähän mennessä Soljan kirjallinen tuotanto on ollut ruotsinkielistä, sekä omien romaanien kääntämistä, mutta kesäkuussa 2025 ilmestyi ääni- ja e-kirjana Remonttitaitoisen unelma, alkuperäiskielenä suomi. (Storytel Original)

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Savolaiseen kirkonkylään, järven rannalle juhannuksen aikaan. Tarina kertoo vastahakoisesta palaamisesta entiseen kotitaloon, mutta ennen kaikkea vääjäämättömästä rakkaudesta.

Vestäjien runopajassa Solja on innokas jäsen. Hän jatkaa edelleenkin Poetry Slam -runokisoijen järjestämistä yhdessä Runokukko-duon kanssa.

Kuva: Heli Blåfield, Storytel

Tiina Raevaara on kirjailija, joka puhuu mielellään kirjoittamisesta, tiedeviestinnästä, luovuudesta ja ihmisluonnosta.

Tiina Raevaara

Tiina Raevaara on mm. Runeberg-palkinnolla, Pro Scientia -palkinnolla ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu kirjailija, joka puhuu mielellään kirjoittamisesta, tiedeviestinnästä, luovuudesta ja ihmisluonnosta.

Monipuoliseen tuotantoon kuuluu kauhuromaaneja, novelleja ja tiedemaailmaan sijoittuvia trillereitä sekä tietokirjallisuutta koirista, tiedeviestinnästä ja tietokirjoittamisesta.

Taustaltaan Raevaara on perinnöllisyystieteestä väitellyt biologi, jonka työkokemukseen kuuluu myös kaksivuotinen työelämäprofessuuri. Raevaaran teemoja ovat mm. ihmiskunnan eläinsuhde, koiran historia ja evoluutio, ihmisen rooli maailmankaikkeudessa, kauhu ja pelko, ilmastonmuutos ja luontokato, tieteen etiikka, tiede ja humpuuki sekä tieteen ja taiteen leikkauspinnat.


Tuotantoa
Kaunokirjallisuus:
20 yötöntä yötä, 2025, Tammi.
Peilityyni, 2025, Like.
Tulevaisuuden aaveet, 2024, Haamu.
Se on täytetty, 2024, Crime Time.
Uinuva solu, 2023, Like.
Tietokirjallisuus:
Yövartiossa : esseitä unettomuudesta, 2025, WSOY.
Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan, 2024, Like.
Minä, koira ja ihmiskunta: Lajien välisen yhteiselon historia, 2022, Like.

KUVA: Sabrina Bqain

Raevaara ja Aaltola ovat Kirjakanttivieraina pe 14.11. klo 11.30 Kuopion yliopistolla, Snellmaniassa ja la 15.11. Pääkirjastolla (2. krs) Rakkaus-paneelissa klo 12.00

Aaltola on tutkinut ihmisen suhdetta muihin eläimiin ja luontoon ja kirjoittanut aiheesta runsaasti.

Elisa Aaltola

Elisa Aaltola on filosofi, aktivisti ja kirjailija. Hän on turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija. Titteleitä paljon tärkeämpää hänelle on kuitenkin kutsumus eli eläimet ja luonto, sillä hänellä on voimakas palo parantaa eläinten ja luonnon asemaa.

Elisa kasvoi maalla pienessä kylässä ja hänen varhaisimmat muistonsa liittyvät eläimiin ja luontoon. Jo aivan pienenä hän kiinnostui eläinten näkökulmasta ja ymmärsi, että myös monista muista lajeista kuin ihmisestä löytyy mieli. Koira, hauki, korppi tai sika ovat ajattelevia, tuntevia, päätteleviä, muistavia, oppivaisia yksilöitä. Siksi ihmisellä on vastuu kohdella muiden lajien edustajia kunnioittavasti. Maalla vietetty lapsuus jätti voimakkaan halun ymmärtää paremmin muita lajeja ja tehdä kaikkensa, jotta yhteiskunnassa huomioitaisiin myös ei-inhimillisten eläinten ja luonnon itseisarvo.

Aaltola on tutkinut ihmisen suhdetta muihin eläimiin ja luontoon ja kirjoittanut aiheesta runsaasti niin tieteellisiä artikkeleita kuin kirjojakin.


Kirjat: https://elisaaaltola.fi/kirjani/
Artikkelit: https://elisaaaltola.fi/artikkelini/


Kuva: Heidi Strengell

Tätä et voi ohittaa! Tiedekantissa pe 14.11. klo 11.30 iță-suomen yliopiston Snellmanian aulassa: Outi Ratamäki haastattelee Elisa Aaltolaa ja Tiina Raevaaraa!

Outi Ratamäki

YTT, OTT , vanhempi yliopistonlehtori (Itä-Suomen yliopisto), ympäristöpolitiikan dosentti (Tampereen yliopisto) ja eläinpolitiikan dosentti (Itä-Suomen yliopisto) Outi Ratamäki on tutkimustyössään keskittynyt ihmisten, eläinten, luonnon ja ympäristön välisiin vuorovaikutussuhteisiin.

Hän on tutkinut muun muassa suurpetopolitiikkaa ja -konflikteja, luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan haasteita oikeuden ja politiikan rajapinnalla sekä eläinpolitiikan ja -oikeuden muutosta.

Hän opettaa eläinpolitiikkaa ja -oikeutta sekä empiiristä oikeustutkimusta. Ratamäki on Itä-Suomen yliopiston empiirisen oikeustutkimuksen yksikön vastuuhenkilö ja Ihmistieteellisen eläintutkimuksen verkoston johtaja. Lisätietoja: https://uefconnect.uef.fi/outi.ratamaki/

Kirsi-Marja Moberg on Kirjakantin residenssitaiteilija

Virpi Rautsiala on la 15.11. klo 12.00 Pääkirjastolla pidettävän Rakkauspaneelin moderaattori

Virpi Rautsiala

Virpi Rautsiala (TeM, FIA) on esittävän taiteen ammattilainen ja muistetaan rooleista eri kokoisilla näyttämöillä, televisiossa, radiossa ja soveltavan taiteen kentällä ympäri Suomea.

Vuosien varrella Rautsiala on tehnyt myös asiantuntija-, koulutus- ja opetustyötä ja ohjannut useita teoksia. Rautsiala on myös toiminut käsikirjoittajana, kulttuurisuunnittelijana ja koordinaattorina. 

Virpi tunnetaan taidekasvatuksen ja yhdenvertaisuuden puolestapuhujana ja järjestöaktiivina sekä taidetoimikuntatyön konkarina. Minna Canth Kuopio ry:n puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025 alusta.

Kuva Tapio Hartikainen

Kirsin uusin ohjaustyö on sateenkaarisenioreiden arjesta ja unelmista kertova dokumenttisarja: Kun saa rakastaa (Yle 2025)

Kuva Ilanga Films

Kirsi Marie Liimatainen

Kirsi Marie Liimatainen on elokuva- ja teatteriohjaaja. Hän on teatteritaiteen maisteri (Näty 1993) ja elokuvataiteen maisteri (HFF Potsdam, Saksa 2006).

Hänet valittiin Cannesin elokuvajuhlien residenssiohjelmaan vuonna 2003 ja hänen elokuviaan on nähty monilla kansainvälisillä festivaaleilla (mm. Montreal, Miami, Lontoo)

Hänen tunnetuimpia töitään ovat elokuvat Sonja, Festung, Toveri, missä olet nyt? (Yle 2019), TV-sarja Alavilla mailla hallanvaara (Yle 2011) ja teatteriesitys Kotiinpaluu (Kansallisteatteri 2023).

Uusin ohjaustyö on sateenkaarisenioreiden arjesta ja unelmista kertova dokumenttisarja Kun saa rakastaa (Yle 2025)

”Rakastaa ja tulla rakastetuksi” – vieraana Hanna Kivisalo ( Postitalolla pe 14.11. klo 18.00)

Hanna Kivisalo

Olen Hanna, herkkä ja räiskyvä kirjailija ja perheenäiti, joka rakastaa pitkiä aamuja ja mustaa kahvia.

Puhun paljon – joskus ennen kuin ajattelen. Saan helposti huoneellisen ihmisiä nauramaan.

Olen myös teologian maisteri ja uskonnon opettaja. Laululyriikan kirjoittaja, puhuja sekä esiintyjä.

Itken kauneuden äärellä ja nauran kovalla äänellä. Koen vahvasti kaiken ympärilläni.

Kaikista tärkeintä minulle on armo. Nimeni, Hanna, merkitsee armoa.

Kirjoittajan lisäksi minussa asuu esiintyjä, puhuja sekä lauluntekijä.

Linkki Hannan tuotantoon:

https://sekunnitjatunnit.fi/hanna-kivisalo

Markus Finnilä Haastattelee Hanna Kivisaloa pe 14.11. klo 18.00 Postitalolla (Museokatu 4) Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Markus Finnilä

Olen kolmekymppinen perheenisä, teologi ja uskonnon opettaja. Uskon Jumalaan vähintään kerran päivässä ja tykkään paljon Jeesuksesta. Teologiassa minua kiinnostaa Jeesus Nasaretilaisen persoona, opetukset, elämä ja ylösnousemus, Raamatun syntytausta sekä uskon suhde tietoon, tieteeseen ja eksistentiaaliseen etsintään. 

Markuksen blogi: http://harhaoppia.blogspot.com

Jarkko Maukonen vastaa pe 14.11. klo 18.00 Rakastaa ja tulla rakastetuksi -illan musiikista.

Jarkko Maukonen

Maukonen on toiminut Kuopion evankelis-luterilaisten seurakuntien nuorisokanttorina vuodesta 1999 alkaen – ja on edelleen innostunut työstään.

”Tässä saa tehdä niin monenlaisia juttuja ja hyvin monenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, voi todella sanoa, ettei yksikään päivä ole saman toistoa.”

Maukosen ei tarvitse tyytyä soittamaan, laulamaan ja laulattamaan pelkästään muiden tekemään musiikkia.

”Rinnalla kulkee koko ajan myös oman musiikin tekeminen, mikä on omiaan lisäämään työn mielekkyyttä entisestään. Olen kiitollinen siitä, että voin käyttää tässä työssä omia lahjojani.”( Kirkko ja koti)

Kuva: Jero Jokisaari

Tanssitulkkaus Kuopion pääkirjastossa la 15.11. klo 13–13.30

Kuva: Laura Karlin

Veera Lamberg (ITAK)

Veera Lamberg Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellinen johtaja ja Trinity Labanista Lontoosta valmistunut tanssitaiteilija. Kiinnostus tanssin tutkimukseen ja alan rakenteisiin on tuonut hänelle myös filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistosta, teatteritieteen oppiaineesta.

Esittävä taide, rakkaimpana tanssi, merkitsee hänelle elämän monitasoisuuden kunnioittamista. Lamberg on esiintynyt monenlaisissa tuotannoissa pienistä kaupunkitilassa esitetyistä teoksista oopperatalon näyttämön esityksiin ja toiminut koreografina niin ammattilaisten kuin harrastajien kanssa.

Tällä hetkellä hän työskentelee tanssijana Tanssiteatteri Auracossa. Taiteilijantyönsä ohella hän opettaa balettia ja nykytanssia, toimii ammattiliittonsa Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n (STST) puheenjohtajana sekä tuottajana Esitystaiteen seurassa.

TANSSITULKKAUS

Miltä sanat näyttävät? Miten sivistyssanat, abstraktit ajatukset tai vaikkapa toimintaohjeet kääntyvät kehon kielelle?

Jos etsit tilaisuuteesi esityksellistä lisämaustetta, tilaa Itä-Suomen tanssin aluekeskukselta tapahtumaasi tanssitulkki.

Tanssitulkki kääntää minkä tahansa puheen, ohjelmanumeron tai kirjoituksen universaalille tanssin kielelle, joka puhuttelee sanoja syvemmin. Anna tanssitulkin herättää sanat eloon ja tanssia puheet näkyviin!

Esikoiskirjailija tuo valoon tärkeitä ja vaikeita teemoja liikaa synkistelemättä

Tuire Krogerius

Tuire Krogerus on Leppävirralta ponnistanut yrittäjäkirjailija.

Krogeruksen esikoisteos Majakan varjo tuo valoon tärkeitä ja vaikeita teemoja kuitenkaan liikaa synkistelemättä.

Kiran matka aikuisuuteen kuljettaa lukijansa Saaristomeren majakkasaarelta New Yorkin ruuhkaisille kaduille ja Irlannin jylhälle rannikolle. 

”Merituuli oli leppoisa eikä meitä paleltanut ollenkaan selkä paljasta kalliota vasten. Minä laitoin jalkapohjani yhteen ja hamusin kädelläni jokaista sisarusta. Kun laskin sormenpäät kunkin kasvoille vuorotellen, heidän naamansa nyrpistelivät. Kukaan ei vastustellut, kaikki olivat tallella.” 

Kirjakanttivieraana Krogerus keskustelee tyttöjen oikeudesta lapsuuteen, ja siitä kuinka hän heittäytyi bisnesuralta kirjailijaksi.

Minut voi tägätä somessa @tuirekrogerus 

Tutustu minuun

www.tuirekrogerus.fi

Kuva. Jeff Mc Carthy

Kutsut runouden äärellä. Runoware ke 13.11. klo 15.00-16.30 Kulttuurikonepajalla

Runoteoksia löytyy vain muutamista kivijalkakaupoista, eikä mediajulkisuus nosta runoutta esille juuri lainkaan.

Runoware-tilaisuudet lisäävät osaltaan runouden tunnettuutta. Tarkoituksena onkin tehdä runoutta tunnetuksi uudella tavalla.

Kirjojen ostaminen tukee käännösrunouden julkaisemista, ja runouskeskustelu tekee runoudesta helpommin lähestyttävää.

Tommi Parkko

Olen Tommi Parkko (s. 1969 Hamina) runoilija, tietokirjailija, kirjoittajakouluttaja ja kustantaja. Olen opiskellut teoreettista filosofiaa, estetiikkaa ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.

Vuonna 1991 voitin J.H. Erkon kilpailun ja tämän jälkeen yhdessä Markus Jääskeläisen kanssa perustimme Runoyhdistys Nihil Interit ry:n vuonna 1993. Olen perustanut myös muita runoutta edistäviä yhteisöjä, kuten Kirjan talon ja Osuuskunta Poesian.

Olen ammatiltani runoilija, ja suhtaudun runojen kirjoittamiseen vakavasti. Se tarkoittaa hidasta kirjoittamista – runokokoelmani ovat ilmestyneet 7–8 vuoden välein.

Kirjallinen työskentelyni jakaantuu runo- ja tietokirjoihin ja erilaisiin toimitustöihin. Viimeisten 25 vuoden aikana olen julkaissut viisi runokokoelmaa ja viisi tietokirjaa. Olen toimittanut kolmisenkymmentä käännösrunoteosta, ja noin viidenkymmenen runokokoelman toimitustyössä olen ollut mukana jossain roolissa.

Tietokirjoistani viimeisin, vuonna 2021 ilmestynyt Runoilijan työkalupakki  (Avain), antaa vinkkejä runon kirjoittamiseen. Tällä hetkellä kirjoitan runon toimittamiseen keskittyvää tietokirjaa.

Lasten ja nuorten Kirjakanttivieras Jyri Paretskoi puhuu myös selkokirjallisuudesta la 15.11. klo 11.00 Kuopion pääkirjastolla (2. krs) yhdessä Marjo Heiskasen ja Marja-Leena Tiaisen kanssa.

Jyri Paretskoi

Jyri Paretskoi (s. 1979) on iisalmelainen palkittu kirjailija ja yläkoulun äidinkielenopettaja. Hän on saanut muun muassa Laivakello-palkinnon, nuortenkirjallisuuden Topelius-palkinnon ja ollut Finlandia-junior ehdokkaana. 

”Suurin osa tuotannostani on nuortenkirjoja. Kierrän paljon kouluvierailuilla ja luennoimassa ympäri Suomen lukemisen tärkeydestä. Kouluvierailuilla innostan nuoria lukemisen pariin huumorin ja vuorovaikutuksellisuuden keinoin. Viesti, jonka nuorille haluan välittää: Paitsi että lukemisesta on paljon hyötyä, se voi olla myös hauskaa – kirjallisuuden ei tarvitse olla tylsää”.

Kirjailijat teillä  on kirjallisuuskeskustelujen sarja, jossa kirjailijat kertovat tuoreista teoksistaan ja niiden synnystä. Sen on tuottanut Marjo Heiskanen yhteistyössä Kuopion kaupungin kirjaston kanssa.

Kuva Laura Malmivaara

Marjo Heiskanen

Marjo Heiskanen on kuopiolais-helsinkiläinen kirjailija, joka on tunnettu monipuolisesta tuotannostaan. Lappeenrannassa syntynyt Heiskanen aloitti uransa pianistina. Hänen kirjallinen uransa lähti lentoon vuonna 2009 esikoisromaanilla Idiootin valinta, joka oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Sittemmin hän on julkaissut teoksia laidasta laitaan: runokokoelmat Äänes (2010) ja Omaa sukua (2022), elämäkerran Kollaan kenttäpapin tarina (2012) ja romaanin Mustat koskettimet (2017), joka oli Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokas. Ihan totta! – kilpailussa palkittu Yhteen hiileen on nuorille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Tammikuussa 2025 ilmestynyt romaani Magdan aaria jatkaa Heiskasen proosatuotannon muusikkojen maailmaa ja taiteen tilaa syväluotaavaa juonnetta.

Heiskanen toimi sanataiteen läänintaiteilijana Pohjois-Savossa 2011–2013. Sen jälkeen hän on oman luovan työnsä ohessa toiminut aktiivisesti mm. taiteen edistämistehtävissä, kirjoittamisen opettajana ja erilaisissa luottamustehtävissä. Heiskasen kausi Valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajana päättyi vuonna 2024. Kuopion juhlavuodeksi 2025 Heiskanen on tuottanut laajan Kirjailijat teillä -kirjailijavierailusarjan yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa.

marjoheiskanen.fi

Jouni Tossavainen on yksi Kirjailijat teillä kirjailijoista. Yhdessä Marjo Heiskasen kanssa he ovat kirjailijavieraina Maaningan kirjastossa to 13.11. klo 17.00 Ja pe 14.11. hänet nähdään Poetry Slam SM-kilpailun juontajana Kulttuurikonepajalla. Tapahtuma alkaa kello 18.00 ja SM-kilpailu klo 19.00

Jouni Tossavainen

Jouni Tossavainen (s. 1958) on Kuopiossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsas tuotantonsa sisältää niin romaaneja, lyhytproosaa kuin runoteoksiakin. Savonia-palkinnon voittanut New Yorkin Lentävä suomalainen on hänen 21. kaunokirjallinen teoksensa.
”Jouni Tossavaisessa elävät satiirikko, ironikko, veijari, sekä kriittinen että lämmin humoristi, jännäristi ja mystikko. Eli monialainen kirjailija, mutta persoonallinen ja ketään matkimaton.” – Keskisuomalainen 
The joy of work. Short prose from Jouni Tossavainen’s Sivullisia (‘Outsiders’, Like, 2011).

Lue:
Jouni Tossavaisen blogi

Katso Jounin englanninkielinen haastattelu viime vuoden (2024) Kirjakantissa (Kielikubii). Haastattelu tehtiin Kuopion Museossa.

Watch Jouni's English interview in last year's (2024) Kirjakanti (Kielikubii). The interview was conducted at the Kuopio Museum.

Jouni on tuonut Suomeen kansainvälisesti suosituksi tulleen Poetry slam -runokisan.

Lavarunouden SM-kisan loppukilpailu järjestetään savolaisessa kirjallisuustapahtumassa Kirjakantissa perjantaina 14. marraskuuta 2025. Finaali runoillaan klo 19.00 alkaen VR:n konehallilla (Pohjolankatu 1).

Yhteyshenkilö Solja Krapu: soljakrapu ( at)gmail.com.

”Tarvetta selkokirjallisuudelle on ajassamme yhä enemmän”.

Kuva: Marko Koivistoinen

Marja-Leena Tiainen

Marja-Leena Tiainen (s. 1951) on kuopiolainen kirjailija, joka kirjoittaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Hänen tuotantoaan on käännetty ruotsiksi, tanskaksi, liettuaksi ja viroksi. 

Ihan nuorille kirjoittajille Tiaisella on selkeät ohjeet:  

– Lue, lue ja lue! Kaunokirjallisuutta, runoja, uutisia. Kaikenlaisia tekstejä, sillä sieltä voi löytyä oma kirjoittamisen laji, oli se sitten asiatekstiä, runoutta tai romaania. Kirjailija Simo Hämäläisen sanoin: ”Matkikaa! Niin ne muutkin tekee.” Ole utelias elämän suhteen, kuuntele ja tarkkaile ihmisiä. Siitä oppii paljon. Kuuntele omaa sisintäsi. Kirjoita siitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Ei pidä ruveta feikkaamaan!  

Lisää Marja-Leenasta, urasta ja kirjoista löytyy kirjailija Anne Leinosen tekemästä haastattelusta Kirjailija lehteen (2025)

Esikoiskirjailija Katri Viitaniemi on mukana kertomassa teoksestaan Kirjakantin avajaisissa ma 10.11., to 13.11. Iisalmessa ja la 15.11. pääkirjastolla.

Katri Viitaniemi

Katri Viitaniemi (s. 1981) on Pohjois-Savossa Lapinlahdella asuva filosofian maisteri ja toimittaja. Hän on syntynyt Halikossa ja kasvanut Uudellamaalla. Katri on opiskellut mm. kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Hän on kiinnostunut elämäntarinoista, kirjallisuudesta, mielenterveydestä, vähemmistöjen historiasta sekä uskonnoista ja hengellisyydestä. Nämä teemat yhdistyvät Helvi Juvosen elämäkerrassa, joka on Katrin esikoisteos.

Viitaniemi perehtyi Juvosen tuotantoon jo parikymmentä vuotta sitten pro gradu -tutkielmallaan ja palasi aiheeseen muutama vuosi sitten saatuaan tietää, että Juvosen ja Meriluodon kirjeenvaihtoa säilytetään SKS:n arkistossa. Tuo ainutlaatuinen aineisto kahden naisen rakkaudesta sotien jälkeisessä Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa laajasti esillä.

Nuorena kuollut runoilija Helvi Juvonen (1919–1959) oli kriitikoiden arvostama, mutta hämmästyttävän vähälle huomiolle jäänyt runouden uudistaja. Hän on yksi suomalaisen modernismin klassikoita, vaikka jäi aikalaistensa Aila Meriluodon, Lauri Viidan ja Eeva-Liisa Mannerin varjoon.

”Kirjoitan suomalaisen kirjallisuuden historiaa – nimenomaan marginaalien ja katveiden näkökulmasta. Helvi Juvonen eli ja kirjoitti ulkokehällä: hän oli kirjallisessa, sosiaalisessa ja hengellisessä marginaalissa. Nykyään häntä kutsuttaisiin sateenkaarikristityksi, mutta hänen aikanaan sellaisia ei saanut olla olemassa. Halusin antaa äänen sellaiselle ihmisyydelle, joka ei mahdu valmiisiin muotteihin – ja näyttää, miten rikas ja tärkeä se ääni on. Ja ennen kaikkea: halusin kirjoittaa rakkaudesta. Juvosta ei ole pidetty rakkausrunoilijana, mutta hän oli sitä – hänen käsityksensä rakkaudesta ja rakkausrunoudesta oli vain paljon laajempi kuin yleensä ymmärretään.”

Kirkas ja hiljainen on kirja Helvi Juvosen elämästä, sen ristiriidoista ja ulkopuolisuuden kokemuksesta. Se on myös kahden naisen rakkaustarina, josta todistaa Juvosen runsas kirjeenvaihto. Raha- ja terveyshuolien lisäksi kirjeissä on iloa, lämpöä, pohdintaa uskosta, leikkiä ja paljon rakkautta – siitä huolimatta, että monet kirjeistään ja osan runoistaankin Juvonen kirjoitti mielisairaaloissa.

Kirjassa Juvosen särmikkäänä ja salaperäisenä pidetty persoona avautuu hänelle läheisten Sirkka Meriluodon, Mirjam Polkusen ja Mirkka Rekolan näkökulmien kautta. Katri Viitaniemen eläytyvästi kirjoittamassa, herkkävireisessä ja koskettavassa elämäkerrassa Juvosen kiehtova elämä tulee liki.

Kirjakanttietkot Iisalmessa to 13.11. Kirjailijavierailut myös striimataan: Klo 18.00 Viitaniemi ja klo 19.00 Antell. Linkki: https://www.facebook.com/kirjastoiisalmi

Kuva: Suvi Elo

Ann-Christin Antell singahti lukijoiden suosikiksi Puuvillatehdas-sarjansa myötä. Sarjaa on myyty jo yli 200 000 kappaletta ja käännetty useille kielille. Antellin uusi trilogia kertoo Amos ja Matilda Adelin lahjakkaista tyttäristä ja huokuu taidetta, tiedettä, luontoa – ja romantiikkaa. Sarjan ensimmäinen osa, ”Valkea lilja” (2025), vie lukijat 1910-luvun alun Naantaliin ja Firenzeen.

Ann-Christin Antell

Ann-Christin Antell (s.73) on suomalainen kirjailija. Hänen pääasiallinen genrensä on historiallinen romantiikka. 

Vaasassa syntynyt Antell muutti perheineen Turkuun Aurajoen rannalle, kun hän oli puolivuotias. Monet hänen kirjojensa tapahtumapaikoista sijoittuvat Turun seudulle.  

Antell päätyi kirjailijaksi kirjastonhoitajan työnsä myötä, mutta haaveili nuorena argeologin ammatista. Hän valmistui Turun yliopistosta pääaineenaan arkelogia ja sivuaineinaan historia, kansatiede ja museologia. Arkeologin tai museopedagogin töitä ei ollut tarjolla, minkä vuoksi hän kouluttautui vielä kirjastonhoitajaksi. Antell on toiminut myös amatööritoimittajana Kirjastolehdessä.  

Antellin hurmaavissa ja elävää ajankuvaa henkivissä romaaneissa näkyvät arkeologian ja historian opinnot, kiinnostus kulttuurihistoriallisiin maisemiin ja rakkaus romantiikkaan.

Vihapuheen tutkija nostaa esille sen vaikutuksia tutkijoihin, tieteeseen ja yhteiskunnan rakenteisiin.  Tuija Saresma Kuopion pääkirjastolla la 15.11. klo 15.00

”Parasta Yrjänän runoudessa on ilmaisun ja eetoksen saumaton yhteispeli.” – Turun Sanomat (kokoelmasta Angelus) A. W. Yrjänä Runokantissa Pääkirjastolla (2. krs) to klo 17.00

Kuva: Ville Juurikkala

”Yrjänä rinnastaa maailman ja runon.” – Helsingin Sanomat (kokoelmasta Arcana)

A.W. Yrjänä

A. W. Yrjänä (s. 1967) on CMX-yhtyeen keulakuvana tunnettu muusikko ja kirjailija. Hän debytoi kirjailijana vuonna 1997 arvostelu- ja myyntimenestykseksi kohonneella runokokoelmallaan Arcana. Häneltä on ilmestynyt kuusi runokokoelmaa, romaani, 2 tietokirjaa ja päiväkirjateos.
Yrjänän teoksista sanottua:

Kirjallinen tuotanto

Romaanit

• Joonaanmäen valaat. Johnny Kniga, 2017.

Runokirjat

• Arcana. Helsinki: Like, 1997. 
• Rota. Helsinki: Like, 2000. 
• Somnia. Helsinki: Johnny Kniga, 2003.  
• Mechanema. Helsinki: Johnny Kniga, 2006.   
• Angelus. Helsinki: Johnny Kniga, 2010.  
• Grammata. Like, 2021.   

Tobias valitsee Sanataidekoulu Aapelin Mestarisanastajat-kirjoituskilpailun voittajat! Voittajat julkaistaan Palkintokantissa pe 14.11. klo 16.30 Pääkirjaston kokoussalissa (1 .krs) Lasten- ja nuorten kirjakantissa lasten- ja nuorten osastolla voit tulla kuuntelemaan ja osallistumaan Tobiaksen kanssa Mestarisanastajat räp-keikalle la 15.11. klo 13.00

Tobias

Tobias on räppäävä ja laulava artisti, joka tuottaa omat biisinsä itse. Biisien teksteissä näkyy mun elämä ja ajatusmaailma. Saundi on useimmiten futuristinen ja vähän kummallinen. Stadista kotoisin.

Ketä varten: Tobias

Kirjakantin toinen residenssitaiteilija Julia Delgado esiintyy ja tekee osallistujien kanssa Rakkauslauluja. Rakkauslaatikko: Kirjastossa, Yliopiston kirjastossa ja Konepajalla on rakkauslaatikko, johon voit jättää omat rakkauslainisi. Julia tekee ne lauluksi.

”Minua inspiroivat ihmiset ja kohtaamiset. Kirjoitan lauluja, koska musiikki antaa mahdollisuuden sanoittaa asioita, joita ei aina muuten osaisi pukea sanoiksi. Toisinaan inspiraatio löytyy omista kompastuksista ja elämän kommelluksista, toisinaan taas siitä, miten rakkaus voi olla yhtä aikaa kaunis, hauras ja vähän hullukin. Musiikin kautta voin jakaa nämä tarinat ja löytää yhteyden muihin, joilla on samanlaisia kokemuksia. Ennen kaikkea minua inspiroivat ystäväni, joiden kanssa jaettu vankkumaton yhteys ja rakkaus kulkevat mukanani jokaiseen lauluun.”

Julia Delgado

Julia Delgado on helsinkiläinen laulaja ja lauluntekijä, joka on esiintynyt aktiivisesti ympäri Suomea. Musiikki on kulkenut mukana koko elämän. Omia kappaleita on syntynyt ala-asteelta lähtien.

Ensimmäisen kerran Julia uskaltautui esittämään oman laulunsa parikymppisenä. Kappale on nimeltään Jännittää. Pian tämän jälkeen syntyi lisää lauluja ja ensimmäinen keikka oli hänen ystävänsä syntymäpäivillä. Sitä seurasi esiintymisiä eri puolilla Helsinkiä ja myöhemmin ympäri maata.

Julian laulut ammentavat omakohtaisista kokemuksista, joita hän käsittelee pilke silmäkulmassa ja rehellisellä otteella. Lavaesiintyminen on hänen vahvuutensa. Julia syttyy yleisön edessä ja välittää aitouden sekä läsnäolon, jotka tekevät jokaisesta keikasta erityisen kokemuksen.

Julia Degado: Jännittää

Musiikkiteknologiaa ja sanataidetta=Kielikuutio. Työpaja lasten ja nuorten Kirjakantissa la 15.11. klo 12.00-13.00 lasten ja nuorten osastolla.

Julius Jämsén

Julius Jämsén on joensuulainen ääni- ja mediataitelija. 

Hänen Sähkökehto-aliaksensa etsii kauneutta virtapiirien virheistä modulaarisyntetisaattoria, konkreettisen musiikin tekniikoita ja vanhoja videomiksereitä hyödyntäen. 

Jämsén on myös luonut lapsille suunnatun vuorovaikutteisen ääni-installaation, äänisuunnitellut näytelmän sekä toteuttanut useita työpajoja musiikin, musiikkiteknologian ja videopelien tekemisen alkeista.

Kielikuutio

yhdistää monitaiteista sanataidetta ja musiikkiteknologiaa. 2024-2025 Kaavin, Juankosken ja Tuusniemen päivätoiminnan asiakkaille ja ohjaajille pidetyistä työpajoista julkaistaan myös opas. Sanataidekoulu Aapelin hanketta on rahoittanut SKR:n Pohjois-Savon maakuntarahasto.

Aino-Maria Savolainen haastattelee kirjailijoita Pääkirjastolla la 15.11. klo 13.00 (Rakkauskirjailijat), klo 14.00 (Juha Itkonen) ja illalla Kulttuurikonepajalla klo 18.00 alkavassa Maalaisromanttisissa iltamissa.

Aino-Maria Savolainen

Kirjallisuusvaikuttaja Aino-Maria Savolainen perusti vuonna 2009 Amman lukuhetki -kirjallisuusblogin, joka on yksi Suomen pitkäikäisimmistä ja edelleen aktiivisista kirjablogeista. 

Kirja-arvioiden kirjoittamisen lisäksi Amma käy keskustelua monissa kulttuurikanavissa ja on yksi Suomen suurimman Instagram-kirjayhteisön, Kirjagramsuomen ylläpitäjistä.

Päivätyössään viestintäasiantuntijana hän tekee ja kehittää vaikuttavaa ja vastuullista korkeakouluviestintää.

Itkonen on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon, Kalevi Jäntin – ja Veijo Meri -palkinnon sekä ollut kaksi kertaa ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Itkonen Pääkirjastolla (2. krs) la 15.11. klo 14.00

Juha Itkonen

Juha Itkonen (1975) on suomalainen kirjailija. Itkonen on yksi kotimaisen kirjallisuuden näkyvimmistä nimistä. Itkonen on kirjoittanut romaaneja, novellikokoelman, matkakirjan, kirjeenvaihtokirjan, näytelmiä, audiodraaman sekä lastenkirjan. Hän on työskennellyt myös toimittajana ja on suosittu kolumnisti. 

Yhdeksän romaania sekä omakohtaisia teoksia, näytelmiä ja audiodraaman kirjoittanut Juha Itkonen tuntee kirjoittamisen kutsumuksena. ”Julkaistessani esikoisromaanini vuonna 2003 en silti olisi osannut kuvitella, mitä on edessäni. Tuntuu lahjalta, että saan muotoilla ajatuksiani elämästä ja maailmasta lauseiksi ja olla osa kirjojen ja kirjallisuuden laajaa, ikuista ja kansainvälistä verkostoa.  

Kuva: Laura Malmivaara

Itkosen uusin rakkausromaani Huomenna kerron kaiken (Gummerus, 2025) vie lukijan syvälle intohimon ja eksistenssin pyörteisiin. Marjan ja Lassen kohtaaminen antikvariaatissa sytyttää liekin, joka muuttaa heidän elämänsä.

Elina Komulainen on Lasten ja nuorten kirjakanttivieraana Aurinkorinteen koululla. Hänet löytää Kirjakanttitapahtumasta myös la 15.11. klo 12.00- 13.00 Lasten ja nuorten osastolta.

Elina Komulainen

Elina Komulainen on Lapinlahdella asuva kirjailija ja psykologi. 

Hän on työskennellyt 25 vuotta psykologina lasten, nuorten ja perheiden parissa muun muassa kouluissa sekä kirjoittanut useita kuvakirjoja lapsille ja novellikokoelman nuorille. Kaisla ja kissankäpälä (Kaarna Kustannus 2025) on Komulaisen ensimmäinen lastenromaani ja kirjasarjan aloitusosa.

Kirjoittaessaan Elina Komulainen inspiroituu kasvusta ja pienten asioiden tärkeydestä – olipa kyse lapsista, luonnosta tai ihmisten välisistä suhteista. Hän tarttuu teksteillään rohkeasti myös lasten ja nuorten elämän synkempiin sävyihin unohtamatta toivoa ja toipumista. 

Elina Komulaisen mielestä puhuttelevan ja tärkeän lastenkirjan lukeminen voi olla mitä parhain mielenterveysteko. 

Lue lisää:

www.lenninsiivet.fi

@lenninsiivet

Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa: Wille Riekkisen luennot Postitalolla: Raamattuluentosarja ”Raamattu – Jumalan Sanaa vai sanoja Jumalasta” on edennyt kolmanteen osaansa.

Wille Riekkinen

Emerituspiispa Wille Riekkinen syventää Valo ja pimeys -kirjassa edellisen kirjansa Kirjain vai henki ajatusta, jonka mukaan kristinuskon täytyy irtautua antiikin ajan maailmankuvasta ja alistavista valtarakenteista, jotta se pysyisi elinvoimaisena. Riekkinen pohtii tutkimustiedon valossa muun muassa hengellisen uudestisyntymisen, ruumiin ylösnousemuksen ja Jeesuksen uhrikuoleman merkitystä sekä nostaa esiin Raamatun kuvauksia Jumalan antamasta suojasta elämän varjojen keskellä.

Riekkinen suosittelee etsimään ja kyselemään omaa elämäntehtävää yhdessä toisten kanssa. Tässä kuvaan tulee uskonyhteisö eli kirkko, jota hän kuvailee ”Jumalan hengen etäpäätteiden tukiverkoksi”.

Riekkinen tähdentää, että todellinen tukiverkko ei ole oikeaoppisten ryhmä, joka sanelee mustavalkoisesti, miten asiat ovat, vaan sellainen, jossa uskalletaan yhdessä kysellä, etsiä ja olla eri mieltä.

– Joillekin riittää se, että on hyvä olla jossain uskonyhteisössä, missä ei tarvitse itse ajatella, vaan kaikki on ajateltu valmiiksi, tai se, että saa kokea kadonnutta rippikoulun fiilistä samanmielisten seurassa. Mutta usko, josta Jeesus puhui, on jotakin paljon kutkuttavampaa. Se on sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti houkuttelevaa ja toimintaan haastavaa.

(Kirkko ja kaupunki 16.9. Toim.Taneli Kylätasku)

Emerituspiispa Wille Riekkinen luennoi Postitalon seurakuntakeskuksella ti 14.10. klo 18.00 aiheesta Jeesus – Daavidin poika?

Jeesuksen sukuluettelot ja kummilusikkatiedot?Paavalin näkemys Jeesuksen syntyperästä. Jeesuksen perhe ja ihmisyys. Kahvit tarjolla klo 17.40 alkaen. Luennon yhteydessä myytävänä Wille Riekkisen kirjaa Kirjain vai henki. Tervetuloa!

Lekkerbergin laulava kylä kutsuu lapsia ja perheitä Lastenmusiikkipäivään pääkirjastolle la 15.11. Ohjelmaa 11.00-15.00

Kuvassa Marjaana Oliveira ja Juuso Happonen

Lekkerbergin laulava kylä

Lekkerbergin Laulava Kylä on lastenmusiikkikonsepti, joka tuo musiikin tekemisen lasten käsiin. Konserteissa lauletaan, soitetaan, tanssitaan ja leikitään yhdessä.

On lupa kokeilla ja tehdä kaikenlaisia ääniä ja rytmejä, liikkua kuin ”kankea kameli” ja kokeilla laulaa kuin oopperalaulaja!

Kutsumme heittäytymään ja nauttimaan leikin, luovuuden ja yhteisen tekemisen hauskuudesta.
Kotisivu: https://www.kulttuurikeinu.fi/lekkerbergin-laulava-kyla-lastenmusiikkikonsepti/ 

Minka Heino valitsee Vestäjien järjestämän Aforismikilpailun voittajan. Kilpailuaforismeja tuli määräaikaan mennessä 400 kappaletta. Voittaja julkaistaan Palkintokantissa pe 14.11. klo 16.30 alkavassa tilaisuudessa pääkirjaston kokoussalissa (1. krs)

Minka Heino

on vihtiläinen kuvataiteilija, sanataiteilija ja taidekasvattaja. Minka on toiminut myös Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtajana.

Olen taiteilija. Työssäni käytän luovuuttani, jotta teoksistani syntyisi puhuttelevia kokonaisuuksia. Olen sinut luovuuteni kanssa. Välillä se vie minua mukavasti, mutta toisinaan se nostaa mieleni sopukoista myös häpeällisiä asioita. Silloin mietin, mitä haluan näyttää. Totuus on se, että mitä rohkeammin uskallan paljastaa sisäistä itseäni, sitä useampaa katsojaa teokseni koskettavat.

Oman taidetyöni ohella, tai sen kanssa rinnan, opetan suomen kieltä ja kuvataiteita. Molemmat ovat minulle rakkaita kouluaineita. Opetuksessani käytän apunani luovia menetelmiä. Suomen kielen oppitunneillani oppilaat piirtävät, kirjoittavat luovasti ja jakavat ajatuksiaan oppiakseen kieltä ja sen rakenteita, mutta myös löytääkseen uusia puolia itsestään.

Julkaisut

Läpileikkaus, kuvitettu ja numeroitu aforismikirja, 2019.

Aforismeja, Turun sanomat, vuoden aforistikko 2017.

Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja, 2017.

Aforismeja, Elämäntarina 2016 –

Aforismeja, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Ajatus kulkee, kevät 2012 ja 2015.

Aforismeja, Elonkehä, 18.1.2012.

Tiheiden ajatusten kirja – uuden aforismin parhaat,(toim. Feiring, 2011). Vuoden aforismikirja.

Aforismeja, Helsingin kaupungin kirjasto, nettisivusto, 2011.

Aforismeja, Katsaus, 2009.

Taiteilijana oleminen ei ole rooli, jonka voi pukea ylleen ja riisua silloin, kun siihen on tarve. Se on tapa katsoa elämää ympärillä, kuulla ja kokea ympäristöään jatkuvasti. Päästää kaikki itsensä läpi. Näin toimiakseen taiteilijalta vaaditaan herkkyyttä, mikä on siunaus, mutta myös taakka. Tuntea ja kokea jatkuvasti maailmaa, sen hyvyyttä ja pahuutta, jotta voi tehdä työtä.

Vestäjät ry juhlii 65-vuotista taivaltaan Kirjakantissa. Marja Lammen isä Heimo Lampi oli yksi Vestäjien perustajista. Ke 12.11. Marja ja hänen siskonsa Riitta Lampi tulevat kertomaan Kulttuurikonepajalle (Pohjolankatu 1) kirjoista ja kirjoittamisesta sekä isänsä Heimon ja siskonsa Nunna Kristodulin tuotannosta. Vestäjien juhlailta alkaa klo 18.00.

Marja Lampi on kirjoittanut lady Constance Mallesonin elämäkerran ja se julkaistiin huhtikuussa 2025 Rosbud-kustantamon Ruusun Piikki -sarjassa.

Lady Constance Mallesonin tarina.

Lady Malleson oli syntynyt Castlewellanin linnassa Pohjois-Irlannissa Belfastin lähellä ja eli vaiherikkaan nuoruuden. Hän oli maailmankuulun filosofin Bertrand Russellin rakastettu ja ystävä koko elämänsä ajan. Kirjeenvaihdossaan he ovat käyneet läpi mm. elämää Vehmersalmella. Lady oli suuri Suomen ystävä, järjesti Englannissa keräyksen talvisodan sotilaille ja kirjoitti rakkaudella Suomesta englantilaisiin sanomalehtiin.

Marja Lampi

Marja Lampi on kuopiolaissyntyinen tietokirjailija ja dokumentaristi. Työssään koulukirjastonhoitajana Suomalais-venäläisessä koulussa hän toimi usean vuoden ajan koulun lehden Uralin Pihlajan päätoimittajana. Tämä antoi sysäyksen kirjoittamiseen ja kirjojen toimittamiseen. Avustaessaan ystäväänsä dokumentin teossa Ugandassa Marja löysi itsestään myös dokumentin tekijän.  

Marja on vuodesta 2020 toiminut Sortavala – seuran puheenjohtajana. Seura on tuottanut useita dokumentteja, joista viisi ensimmäistä näkyy YouTubessa

Julkaisut: 

Lady Constance Mallesonin tarina (2025) 

Nunna Kristoduli Päiväkirjat (2022) toim. Marja Lampi ja Riitta Lampi 

Sadusta totta – Sortavala olikin lähellä. Kirjassa Kot näkkyy, (2018)

Kohtalona Kuopio. Kirjassa Koululaisten Kuopio 60-luvulla (2017) 

Kadonneen Brewsterin metsästys (2007)

Heimo Lampi – Brewster-lentäjä (2006)

Dokumentit: 

Kulttuuria täynnä – muistoja Sortavalasta (2023)

Sortavala Talvi Winter Zima (2022)

Sortavalan vesilentoaseman vaiheita – Kasinhäntä, (2021)

I love Sortavala (2021)

Uno Ullberg – Sortavalan arkkitehtuurin tyylitaituri (2021)

Sisälähetysseura – ihmisoikeuksien esitaistelija (2020) 

Maanpakolaisen laulu, (2015) 

Taakse jäänyttä elämää, (2013) 

Brewster – Taivaan helmi, (2011)

Wellcome Rainbow people (2010)

Riitta Lampi ja Marja Lampi ovat toimittaneet yhdessä sisarensa Nunna Kristodulin Päiväkirjat. Kirjaa voi ostaa Vestäjien illassa ke 12.11. Konepajalla.

Riitta Lampi

FM, pääaineena englantilainen filologia (Helsingin Yliopisto, Wellesley College, USA)

• syntynyt Kuopiossa, paluumuuttanut heti jäätyään eläkkeelle rehtorin virasta (Konalan ala-aste, Hki)
• toimittanut sisarensa Marjan kanssa teoksen Nunna Kristoduli Päiväkirjat
• harrastukset: lukeminen, mökkeily ja lottaperinnetyö

Suru Ilona laulaa meille Kirjakanttiviikon aikana Kulttuurikonepajalla ja Pääkirjastolla.

Suru Ilonan instagram:

https://www.instagram.com/ssarailona?igsh=MXB4c25rcWkxb2Jvbg==

Suru Ilona

Suru Ilona (Sara Tuomikoski) on Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä, joka julkaisee talvella ensimmäisen EP:nsä. 

Suru Ilonan tekstit liikkuvat herkkyyden ja intensiteetin välissä. Ne kertovat haavoittuvuudesta, ihmissuhteista ja muutoksesta intiimillä, kuulijaa lähelle tulevalla otteella.

Häntä inspiroivat tunnekokemusten universaali luonne, kielen fonetiikka sekä ihmisyyden ja psykologian tarkastelu.

”Kiinnitän paljon huomiota siihen, miltä sanat tuntuvat aistikokemuksina. Usein aloitan kirjoittamisen vain etsimällä sanakirjasta foneettisesti kauniita sanoja. Sanojen sointi ja maku inspiroivat minua yhtä paljon kuin niiden merkitykset”

Kolmen muusikon kollektiivi Malisa, Suru Ilona ja Julia esiintyvät Kirjakanttiviikolla yhdessä ja erikseen.

Malisa

Malisa on muusikko ja laulaja-lauluntekijä, joka tulee Kirjakanttivieraaksi yhdessä muusikkokollektiivi Julia Delgadon ja Suru Ilonan kanssa.

Malisan mukaan laulaminen ja musiikin tulkitseminen on henkistä alkemiaa: henkilökohtaisista kokemuksista syntyy portteja sisäisiin maailmoihin ja syvempään itsetuntemukseen.

Musiikilla hän haluaa luoda tiloja, joissa voi olla avoimessa ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa ja tutkia elämän syvempiä merkityksiä.

Rakkauslaatikot:
Kirjakanttitapahtumien yhteydessä lauletaan Rakkauslaatikkojen antia. Yleisö voi jättää Rakkauslaatikkoon omat rakkauslaininsa, runon, tekstinpätkän tai viestin. Kollektiivin laulajat laulavat ne kuultaviksi. Lisäksi tekstipätkiä luetaan ennen tapahtumaa Kirjakantin Instassa ja facebookissa.

Rakkauslaatikot sijaitsevat viikkoa ennen festareita ja festareiden ajan Pääkirjaston aulassa Kirjakantti-Infon yhteydessä, ja Yliopiston Kirjastossa sekä Kulttuurikonepajalla Kirjakanttiviikon ajan.

Kuva: Sammy Petrell 

Seuraavat Saarikoski päivät Valamon luostarissa pidetään elokuussa 2026. Niistä kuulet lisää Kirjakantin avajaisissa 10.11. klo 14.00 Palad Show Roomissa (Puijonkatu 16)

Kusti Tasken

Kulttuurituottaja Kusti Tasken kertoo Pentti Saarikoski -päivistä Valamon luostarissa.

PENTTI SAARIKOSKI PÄIVÄT, VALAMO 8/2025

DIGITAL ART FESTIVAL KUOPIO, 2025

J.V. SNELLMAN PÄIVÄT KUOPIO, 2026

SUOMEN KULTTUURIPERINTÖ SEURA.
Suomen Kulttuuriperintö seura (suomenkulttuuriperintoseura.blogspot.com)

Anu Mantsisen runoja kuullaan Postitalolla (Museokatu 4) ti 11.11 klo 18.00 Runon ja musiikin illassa. Mukana myös Alli Haapamäki & Tobias Schenk

Anu Mantsinen

”Olen taiteilija-muotoilija, joka on kiinnostunut kuuluvuuden tunteesta yksilötasolta yhteisöihin ja aina elinympäristöihin saakka. Työskentelen ympäristö- ja yhteisölähtöisesti valjastaen ja tuomalla esiin sisäisiä voimavaroja ja paikallisia resursseja.

Vahvistan juuria ja osallisuutta sekä toteutan taiteellisia väliintuloja, joiden keskiössä ovat kohtaaminen ja vuorovaikutus. Luon uutta, mahdollistan ja kehitän antamalla aikaa ja tilaa.

Toimin oman persoonani kautta ja ajattelen, että korkeinta taidetta ovat hyvät teot ja omilla lahjoilla palveleminen.” 

Alli Haapamäki

Farheen E Sehar on toista vuotta mukana tekemässä Kirjakantti-festivaalien digitaalista markkinointia.

Farheen E Sehar

”Nimeni on Farheen E Sehar, ja olen hiljattain valmistunut Itä-Suomen yliopistosta maisteriksi pääaineenani digitaalinen markkinointi ja analytiikka.
Minulla on kokemusta työskentelystä Planet Aminolla, jossa olen osallistunut kansainvälisiin digitaalisen markkinoinnin projekteihin eri alustoilla. Viime vuonna olin myös mukana Kirjakantti 2024 -tapahtumassa media-assistenttina. Lisäksi olen tehnyt yhteistyötä Start Helsingin, Women4Cyber Finlandin ja Slushin kanssa, mikä on antanut minulle arvokasta näkemystä Suomen teknologia- ja luovista ekosysteemeistä.

Tänä kesänä laajensin osaamistani suorittamalla lyhytkursseja Aarhusin yliopistossa (The Economics of Advertising) ja Sorbonne Nouvelle -yliopistossa (The European Philosophy of Technology).

Kokemukseni kansainvälisten kampanjoiden parissa Yhdysvalloissa, Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Arabiemiirikunnissa, Omanissa ja Itä-Aasiassa on antanut minulle vahvan globaalin ja kulttuurienvälisen näkökulman digitaaliseen markkinointiin ja luovaan viestintään.”

Outi Markkula ja Kirsi-Marja Moberg pitävät nuorille runo- ja tanssityöpajan to 13.11. klo 18.00-21.00 Postitalolla (Museokatu 4) Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Kuvan kreditointi: Tero Ahonen / Tanssin talo

Outi Markkula

Outi Markkula on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistunut tanssitaiteilija, joka työskentelee liikkeen ja ruumiillisuuden äärellä uteliaasti eri rooleista käsin – tanssijana, koreografina ja opettajana sekä taiteesta kirjoittaen.

Markkula innoistuu monitaiteisista yhteistöistä, joissa eri ilmaisu- ja työtapojen rinnakkaisuudesta nousee uutta kieltä ja ajattelua. Taiteellisessa työssä ajankohtaisesti läsnä ovat tanssin ja musiikin rajapinta sekä ruumiin muistin ja liikkeen historian kysymykset.