Kirsi Pehkonen, Minna Mikkanen, Mari Renko ja Solja Krapu-Kallio esiintyvät lauantaina Kuopion pääkirjastossa klo 13 ja Kulttuurikonepajalla klo 18 Maalaisromantitiset iltamat -tapahtumassa. Aino-Maria Savolainen keskustelee kirjailijoiden kanssa mm. kirjojen syntyprosessista ja romanttisen viihdekirjallisuuden suosiosta.
Jaap Klevering
Ääni- ja esitystaiteilija Kirjakantissa
Jaap Klevering on hollantilaissyntyinen ääni- ja esitystaiteilija, joka on asunut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 1983. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt monipuolisesti äänen, musiikin, teatterin, tanssin, elokuvan, installaatioiden ja yhteisöllisen taiteen parissa. Hän on suunnitellut, ohjannut ja toteuttanut erilaisia taideprojekteja sekä opettanut ja ohjannut niin ammattilaisia kuin harrastajia.
Kleveringin työskentelyssä ääni ei ole vain musiikkia, vaan materiaalia, jonka kautta voidaan rakentaa kohtaamisia, kertoa tarinoita ja kuunnella ympäristöä uudella tavalla. Hänen projekteissaan ovat kohdanneet esimerkiksi ihmisten puhe, arkiset äänet, musiikki, improvisaatio, liike ja osallistuminen. Yhteisöllisissä töissään hän on ollut kiinnostunut erityisesti ihmisten omista äänistä ja tarinoista sekä niiden tuomisesta kuuluviin.
Jaap Klevering Kirjakantissa
Kirjakantissa Jaap Klevering tuo Metsä-teemaan kuuntelemisen ja äänitaiteen näkökulman. Millainen metsä on, kun sitä ei ensisijaisesti katsota vaan kuunnellaan? Mitä ympäristö, ihminen ja tila voivat kertoa äänen kautta?
Klevering on mukana Äänikahvilassa, jossa ääni, kuunteleminen, kokeellisuus ja kohtaaminen ovat keskiössä. Hänet kohdataan myös Vestäjien Etkoilla lauantaina 7.11. Sotkulla, jossa Kirjakantti käynnistyy eri taiteenlajeja yhteen tuovalla ohjelmalla.
Kleveringin mukana Kirjakantin Metsä avautuu myös äänimaisemana – tilana, jota voi kuunnella, tutkia, tallentaa ja rakentaa uudelleen.
LAUANTAI 7.11.
klo 18.00–20.00 | Ääni- ja runokahvila
Vestäjien metsärunoja ja äänitaidetta. Mukana Jaap Klevering sekä Osuuskumma
Jess By The Lake Duo Special – HUMAN-levynjulkaisukiertueella Kirjakantissa
Jess By The Lake on laulaja-lauluntekijä Jasmin Saarelan sooloprojekti, jonka musiikissa rock, psykedelia, suomalainen melankolia ja vahva luontosuhde kietoutuvat yhteen. Saarela tunnetaan myös Jess and the Ancient Ones -yhtyeen keulahahmona. Jess By The Laken musiikin lähtökohdiksi hän on kuvannut luontomystiikkaa, ihmisyyden ja olemassaolon pohdintaa sekä yhteyttä metsään ja järvimaisemaan. (Svart Records)
Kirjakantissa yhtyeestä kuullaan intiimimpi Jess By The Lake Duo Special, joka saapuu Kuopioon osana uuden HUMAN-albumin levynjulkaisukiertuetta. Keikalla kuullaan otteita uudelta levyltä ja Jess By The Laken ensimmäiseltä albumilta sekä myös ennen julkaisematonta materiaalia.
Jess By The Laken maailmassa luonto ei ole vain maisema. Se kietoutuu ihmismieleen, kaipaukseen ja olemassaolon kysymyksiin – ja tekee konsertista luontevan osan Kirjakantin Metsä-teemaa. Saarela on itse kuvannut kasvaneensa metsän keskellä ja kokeneensa läpi elämänsä vahvaa, muuttumatonta yhteyttä luontoon. (Svart Records)
Jess By The Lake Kirjakantissa
Jess By The Lake Duo Special esiintyy osana Kirjakantin Etkoja. Konsertti tuo festivaalille musiikillisen avauksen, jossa uusi HUMAN-albumi, aiempi tuotanto ja vielä julkaisemattomat kappaleet kohtaavat.
Kuva: Sampo Leksis
Jess By The Lake / Svart Records
LAUANTAI 7.11.
klo 20.00–21.00 |
Jess By The Lake Duo Special osana HUMAN-levynjulkaisukiertuetta.
Anne Leinonen
Kirjakantin residenssikirjailija 2026
Proosakuiskaaja Anne Leinonen on moninkertaisesti palkittu kirjailija, kustannustoimittaja, tuottaja, tutori ja kirjoittamisen ohjaaja. Kirjailijana hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien.
Hänen tuotantoonsa kuuluu nuorten- ja aikuisten proosaa, novelleja, radiokuunnelmia, näytelmiä ja äänikirjoja. Tunnettuja teoksia ovat muun muassa Viivamaalari ja Ilottomien ihmisten kylä sekä yhdessä Eija Lappalaisen kanssa kirjoitettu Routasisarukset-trilogia.
Leinosen ominta aluetta on spekulatiivinen fiktio – fantasia, tieteiskirjallisuus ja kauhu – sekä jännitys ja romantiikka. Hänen tuotannossaan toistuvat toiseuden, vierauden sekä yksilön ja yhteisön välisen suhteen teemat. Luonto on teksteissä vahvasti läsnä: se toimii paitsi tapahtumien näyttämönä myös tarinaa kuljettavana ja merkityksiä rakentavana voimana.
Leinosella on myös pitkä kokemus kirjallisuuden tekemisestä kulissien takana. Hän työskenteli parikymmentä vuotta WSOY Oppimateriaaleilla ja Sanoma Prolla käsikirjoittajana, kustannustoimittajana ja tuottajana. Erityisosaamista ovat interaktiiviset aineistot ja sähköiset oppimisympäristöt sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta ideasta valmiiksi aineistoksi. Hän on toimittanut kauno- ja tietokirjallisuutta, antologioita, artikkelikokoelmia ja kirjoitusoppaita sekä ollut mukana Saimaa-ilmiö – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hakukirjan kirjoittajana.
Leinonen tuntee suomalaisen kirjallisuuskentän monesta näkökulmasta. Hän on toiminut muun muassa Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa ja kirjallisuuskilpailujen raadeissa, ollut mukana osuuskuntamuotoisen kustantamon Osuuskumman toiminnassa sekä järjestänyt kirjallisuustapahtumia.
Kirjoittamisen ohjaajana hän tarkastelee tekstin lisäksi myös kirjoittajaa ja kirjailijanuran rakentamista. Yhteistyö muiden kirjoittajien kanssa on yksi hänen erityisistä vahvuuksistaan. Oman työnsä rinnalla hän ohjaa kirjoittajia ja järjestää Usvan kirjoittajaleirejä.
Leinosen työtä on palkittu muun muassa useilla Atorox-palkinnoilla, Etelä-Savon taidepalkinnolla 2022 ja Kirjailijaliiton Suunta-palkinnolla 2025.
Anne Leinonen Kirjakantissa
Anne Leinonen työskentelee Kuopiossa Kirjakantti 2026:n residenssikirjailijana ja osana Taidekantti-kokonaisuutta. Residenssiviikon aikana hän työskentelee, kohtaa yleisöä, nuoria, kirjoittajia ja muita taiteilijoita sekä tuo festivaalille kokemuksensa niin kirjailijan työstä, kustantamisesta kuin kirjallisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä.
Hänet voi tavata muun muassa kirjallisuuden tulevaisuutta, digitaalisuutta ja tekoälyä käsittelevässä keskustelussa, kirjallisuuden kääntämistä käsittelevässä tilaisuudessa, nuorten KAUK-työskentelyssä sekä Yrittäjien Kirjakantissa. Kuopion museolla Leinonen on mukana myös koko viikon kohtaamis- ja työskentelykokonaisuudessa.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Matti Makkonen – Taidekantin residenssitaiteilija
Matti Makkonen on sellisti ja säveltäjä, joka työskentelee Kirjakantissa Taidekantin residenssitaiteilijana. Festivaaliviikon aikana hänen työskentelynsä tuo kirjallisuuden rinnalle musiikin ja äänen sekä rakentaa uusia yhteyksiä runouden, tekstin ja sävellyksen välille.
Makkosen residenssissä keskeistä on avoin taiteellinen työskentely ja yhteistyö muiden Kirjakantin taiteilijoiden kanssa. Kuopion museon Monitoimitilassa yleisöllä on mahdollisuus seurata työskentelyä ja nähdä, kuinka musiikillinen kokonaisuus vähitellen rakentuu osaksi festivaalin ohjelmaa.
Erityinen työpari residenssin aikana on runoilija Mikko Räty. Rädyn runous ja Makkosen sello kohtaavat yhteisessä prosessissa, jossa tutkitaan, mitä tapahtuu, kun runon rytmi, sanat, hiljaisuus ja sellon ääni alkavat vaikuttaa toisiinsa. Työskentelystä syntyy Kirjakantissa kuultava runouden ja musiikin yhteinen kokonaisuus.
Makkonen työskentelee festivaalilla myös Anne Tarsalaisen runouden parissa ja on mukana Kirjakantin erilaisissa kirjallisuuden, runouden ja musiikin kohtaamisissa. Hänen sellonsa kulkee viikon aikana tapahtumasta toiseen ja tuo Taidekantin taiteellista työskentelyä osaksi koko festivaalia.
Matti Makkonen Kirjakantissa
Matti Makkosen residenssi on osa Taidekanttia, jossa kirjallisuus kohtaa musiikin, äänitaiteen, kuvataiteen ja esittävän taiteen. Residenssissä tärkeää ei ole ainoastaan valmis esitys, vaan myös sen syntyminen: yleisö pääsee lähelle taiteellista prosessia, kokeiluja ja taiteilijoiden välistä vuoropuhelua.
Makkonen on mukana myös Kirjakantin kansainvälisessä MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -kokonaisuudessa, jossa hänen työskentelynsä laajenee klassisen musiikin ja kirjallisuuden kohtaamisesta kohti kreikkalaista kulttuuria ja musiikkia.
Taidekantissa sellon ääni kulkee sanojen rinnalla – välillä säestäen, välillä vastaten ja välillä synnyttäen kokonaan uuden tarinan.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Mikko Räty
Runoilijavieraana Runokantissa ja Taidekantissa
Mikko Räty on Helsingissä asuva runoilija ja esitysrunoilija, jonka runoudessa kohtaavat tutkittu tieto, ympäristö, yhteiskunta ja ajallisuus. Hänen teoksiaan ovat Borealia (Tammi 2022), Erehtymättömyydestä (Tammi 2025) ja Kaikki putoava (Tammi 2026). Borealia nosti Rädyn Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.
Räty rakentaa runouttaan vahvasti lukemisen ja tutkimisen kautta. Hän perehtyy käsittelemiinsä aiheisiin laajasti ja antaa tutkitun tiedon muuntua runouden kieleksi. Hänen runoissaan ympäristötuho, ilmastonmuutos, lajikato, yhteiskunta, valta ja ihmisen suhde ympäröivään maailmaan kietoutuvat henkilökohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin.
Räty tunnetaan myös lavarunoilijana. Hänelle esitettävän runouden ytimessä on rytmi: runon täytyy soljua, sointua ja toimia ääneen lausuttuna. Lavalla hänen runoutensa voi olla leikillisempää, humoristisempaa, suorempaa ja kantaaottavampaa.
Uusimmassa kokoelmassaan Kaikki putoava Räty kirjoittaa menettämisestä ja armosta, kuolemasta ja jatkuvuudesta. Teoksen lähtökohtiin kuuluvat sienet ja filosofi Simone Weilin ajattelu. Henkilökohtainen menetys tuo niiden rinnalle surun sekä kysymykset vallasta ja sen vaikutuksista.
Mikko Räty Kirjakantissa
Mikko Räty on Kirjakantin Runokantin runoilijavieras ja mukana myös Taidekantin taiteellisessa työskentelyssä yhdessä sellisti ja säveltäjä Matti Makkosen kanssa.
Kuopion museolla yleisö pääsee seuraamaan runoilijan ja muusikon avointa työskentelyä, jossa runo, ääni ja musiikki etsivät yhteistä muotoa. Työskentelyn pohjalta syntyvää runouden ja musiikin vuoropuhelua kuullaan myös Kirjakantin ohjelmassa.
Taidekantissa valmis runo kohtaa keskeneräisen työskentelyn: yleisö pääsee seuraamaan, mitä syntyy, kun runoilijan kieli ja sellistin musiikki alkavat keskustella keskenään.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Maria Carole
Kirjailijavieraana Kirjakantissa
Maria Carole on Ranskaan asettunut umpisavolainen kirjailija, joka kirjoittaa erityisesti fantasiaa ja viihdekirjallisuutta niin pitkissä kuin lyhyissäkin muodoissa. Kauhukin häntä kiinnostaa, mutta kuten Carole itse kuvaa, hän päätyy tarinoissaan aina tutkimaan sitä, mikä ihmisissä on rakastettavaa.
Carolen esikoisteos Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014) oli ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi. Kirjoittamisen lisäksi hän on aktiivinen toimija Osuuskumma-kustannusosuuskunnassa, joka julkaisee spekulatiivista fiktiota aikuisille. Carole puhuu mielellään myös ruohonjuuritasolta syntyvän kirjallisuuden merkityksestä ja siitä, millaisia mahdollisuuksia osuuskuntamuotoinen kustantaminen tarjoaa kirjailijoille.
Maria Carole Kirjakantissa
Kirjakantissa Maria Carole on mukana kirjailijavieraana sekä Taidekantin ja festivaaliviikon kohtaamisissa. Kuopion museolle rakentuva Osuuskumman kirjapiste tuo spekulatiivista fiktiota ja osuuskunnan kirjailijoita yleisön tavattavaksi koko festivaaliviikon ajan.
Carole osallistuu myös kirjallisuutta, kirjoittamista ja kirjailijan työtä käsitteleviin keskusteluihin yhdessä muiden Kirjakantin vieraiden kanssa. Hänen kauttaan festivaalille avautuu samalla kansainvälinen näkökulma suomalaisena kirjailijana Ranskassa elämiseen ja työskentelemiseen sekä ruohonjuuritason kirjalliseen toimintaan.
Kirjakantissa fantasia ei siis ole vain pakoa toisiin maailmoihin – sen kautta voidaan katsoa myös ihmistä, yhteisöä ja sitä, mikä meissä kaikesta huolimatta on rakastettavaa.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Mira Hulkkonen
Ilmastotutkija, kirjailija ja Kirjakantin vieras
Mira Hulkkonen on ilmastotutkija, Suomen IPCC-neuvottelija ja kirjailija, joka on laittanut uransa, tietonsa ja luovuutensa peliin yhteisen ilmakehän hyväksi. Hänen työssään kohtaavat ilmastotutkimus, ihmismielen toiminta, luonto ja ratkaisujen etsiminen. Hulkkosen kaksi teosta lähestyvät ilmastonmuutosta ja ihmisten mahdollisuuksia toimia raikkaan lempeällä ja oivaltavalla tavalla.
Aikuisille suunnattu Ilmasto-oivalluksia – Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi (Gaudeamus 2023) on vertaisarvioitu tietokirja ihmismielen ansoista ja mahdollisuuksista. Se pohtii, kuinka parempaan tulevaisuuteen tähtääviä muutoksia voidaan toteuttaa tavalla, joka ottaa huomioon sen, miten ihmismieli toimii.
Hulkkosen kirjoittama ja kuvittama Ilman taikaa – Fii ja kuusi ihmeellistä kykyä (Gaudeamus 2026) puolestaan kutsuu lapset taianomaiselle mutta tietoon pohjautuvalle seikkailulle. Kirjassa tutustutaan muun muassa luontopohjaisiin ratkaisuihin ja biomimiikkaan: voisiko luonnosta löytyä malleja sellaisiin ihmeellisiin kykyihin kuin muodonmuutos tai supervahvuus – ilman loitsuja ja taikasauvoja?
Mira Hulkkonen Kirjakantissa
Mira Hulkkonen tuo Kirjakantin Metsä-teemaan ilmastotutkimuksen, luonnosta oppimisen ja tulevaisuuden ratkaisujen näkökulman. Hän on mukana yliopistolla järjestettävässä Tiedekantissa keskustelemassa ilmastosta, luonnosta ja ihmisen suhteesta ympäröivään maailmaan.
Hulkkonen kohtaa festivaalilla myös lapset ja perheet osana Lasten ja nuorten Kirjakanttia. Perhepäivää. Kuopion museon Monitoimitilassa sekä Perheentalon Perhepäivässä sukelletaan Ilman taikaa -kirjan maailmaan.
Kirjan pohjalta toteutettavissa tiedekokeiluissa tutkitaan, kuinka luonnon ominaisuuksista voidaan ottaa mallia pulmien ratkaisemiseen ja ympäristön suojelemiseen. Biomimiikka, mielikuvitus ja tutkittu tieto kohtaavat tavalla, joka kutsuu lapset itse kokeilemaan, ihmettelemään ja oivaltamaan.
Voisiko luonnossa jo olla ratkaisuja, joita emme ole vielä huomanneet? Mira Hulkkosen mukana metsästä tulee paitsi tutkimisen kohde myös opettaja ja tulevaisuuden ideoiden lähde.
Anne Vasko
Perhepäivän kirjailija- ja kuvittajavieraana
Anne Vasko on palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija, jonka monipuoliseen tuotantoon kuuluu omien kuvakirjojen lisäksi yhteistyössä kirjailijoiden kanssa syntyneitä kuvakirjoja, tietokirjakuvituksia sekä kuvituksia oppimateriaaleihin ja muihin julkaisuihin.
Vaskolle kuvakirja on taidemuoto, jossa kuva, sana ja ajattelu kietoutuvat yhteen. Teoksissaan hän käsittelee luontosuhdetta, yhteiskunnallisia ilmiöitä ja inhimillisiä kokemuksia tavalla, joka avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin aikuisillekin.
Vaskon kuvituksissa yhdistyvät herkkä havainnointi, vahva tarinallisuus ja leikkisä visuaalinen ilmaisu. Hän uskoo kuvituksen voimaan rakentaa ymmärrystä, herättää keskustelua ja tehdä näkyväksi asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.
Vaskon uusimpia teoksia ovat Poni, luonto kutsuu (WSOY 2026) sekä Kun Aamu kohtaa Illan / Kun Ilta kohtaa Aamun (Vinha 2026). Hän on kuvittanut myös Leena Virtasen Pasi vaarallinen kissa -teoksen (Art House 2025), Tuutikki Tolosen Salaiset-kirjan (WSOY 2024) sekä Kaisa Happosen kirjoittamaa suosittua Mur-sarjaa (Tammi 2016–2026).
Anne Vasko Kirjakantissa
Anne Vasko saapuu Sanataidekoulu Aapelin vieraaksi Kirjakantin Perhepäivään Perheentalolle. Ohjelmassa on Poni, luonto kutsuu -teokseen liittyvä satuhetki ja työpaja, jossa kirjan maailma jatkuu yhdessä tekemisen kautta.
Tämän vuoden Lasten ja nuorten Kirjakantin eli KAUK-kokonaisuuden työskentely rakentuu osittain Anne Vaskon Poni, luonto kutsuu -kirjan ympärille. Teoksen luontoaiheita, kuvia ja tarinallista maailmaa hyödynnetään lasten kanssa tehtävässä työskentelyssä ja ne kulkevat mukana kohti Perhepäivää.
Poni, luonto kutsuu johdattaa lapset ja perheet luonnon äärelle ja tarjoaa mahdollisuuden tutkia ympäristöä kuvan, sanojen, tarinoiden ja oman mielikuvituksen kautta. Samalla Vaskon teos liittyy luontevasti koko Kirjakantin Metsä-teemaan.
Perhepäivässä KAUK-työskentely ja kirjailijavierailu kohtaavat: kuva ja sana kutsuvat pysähtymään luonnon äärelle – katsomaan tarkemmin, kuuntelemaan ja löytämään omia tarinoita.
LAUANTAI 14.11.
LASTEN KIRJAKANTTI / KAUK – PERHEPÄIVÄ
klo 11.00 | Anne Vasko – Poni: Luonto kutsuu
Tommi Sirviö
Tietokirjailijavieraana Kirjakantissa
Tommi Sirviö, FM, on Helsingissä asuva maantieteilijä, tietokirjailija sekä biologian ja maantieteen opettaja. Hän on erikoistunut retkeilyyn ja Suomen luontokohteisiin ja julkaissut retkeilyoppaita eri puolilta Suomea.
Sirviön retkeilyoppaat vievät lukijan kansallispuistoihin, metsiin, tuntureille ja pohjoisen laajoille erämaa-alueille. Kirjoissa yhdistyvät luonnossa liikkuminen, paikallisen luonnon ja historian tuntemus sekä käytännön retkeilyosaaminen. Oppaissa esitellään reittien lisäksi alueiden luonnon erityispiirteitä, kuten geologiaa, kasveja ja eläimiä, sekä kiinnostavia historiallisia kohteita ja ilmiöitä.
Retkeilyoppaan tekeminen vie Sirviön konkreettisesti maastoon. Työ alkaa alueen retkeilyreittien ja luontokohteiden kartoittamisesta sekä uusien mahdollisten kohteiden etsimisestä. Taustatyössä hän hyödyntää karttoja, ilmakuvia, avoimia paikkatietoaineistoja sekä paikallista luontoa ja historiaa käsittelevää kirjallisuutta. Näiden pohjalta syntyvät kirjan rakenne ja oma paikkatietokanta.
Seuraavaksi alkaa maastotyö: reittien kulkeminen, kohteiden tarkistaminen, luonnon havainnointi ja valokuvaaminen. Tiedot täydentyvät matkan varrella omilla havainnoilla, lähteiden tarkistamisella ja tarvittaessa paikallisten asiantuntijoiden ja toimijoiden avulla. Kirjoitusvaiheessa Sirviö työstää tekstin rinnalla myös karttoja ja etsii vielä uusia kiinnostavia yksityiskohtia alueen luonnosta ja historiasta.
Kirjojensa kohteet Sirviö on saanut valita varsin itsenäisesti, ja ne ovat yleensä tulleet hänelle tutuiksi jo omilla retkillä. Kohteista ja erilaisista vaihtoehdoista keskustellaan myös kustantajan kanssa.
Sirviön teoksia ovat Nuuksion retkeilyopas (2018), Repoveden retkeilyopas (2020), Hossa ja Kylmäluoma – retkeilyopas ja -kartta (2021), Pohjois-Lapin retkeilyopas (2023), Pohjois-Karjalan retkeilyopas (2025) ja Pallas-Yllästunturin retkeilyopas (2026). Repoveden retkeilyoppaan melontaa käsittelevän osuuden on kirjoittanut Mikko Lamminpää. Lisäksi Sirviö on yksi Helsingin seudun retkeilyoppaan (2024) kirjoittajista yhdessä Mira Lainiolan ja Mikko Lamminpään kanssa.
Tommi Sirviö Kirjakantissa
Tommi Sirviö saapuu Kirjakantin pääpäivän vieraaksi Kuopion pääkirjastolle. Hänen vierailunsa tuo Metsä-teemaan tietokirjallisuuden, retkeilyn ja luonnossa liikkumisen näkökulman.
Kirjailijakohtaamisessa kurkistetaan myös retkeilyoppaan tekemisen taakse: miten satojen kilometrien maastotyö, luontohavainnot, kartat, historia, valokuvat ja lähdeaineistot muuttuvat kirjaksi? Samalla kuljetaan Sirviön mukana suomalaisissa metsissä ja maisemissa ja pohditaan, mitä kaikkea luonnosta voi oppia, kun sitä pysähtyy katsomaan ja kulkee itse paikan päälle.
KUOPION PÄÄKIRJASTO / YLÄLAVA
klo 11.00–11.45 | Tommi Sirviö
Jukka Itkonen
Elämä, runous ja henkinen perintö
Jukka Itkonen oli rakastettu runoilija, kirjailija ja sanataiteilija, jonka oivaltavissa runoissa yhdistyvät kielellinen leikki, huumori, mielikuvitus ja tarkka katse maailmaan. Hänen laaja tuotantonsa on tavoittanut niin lapset kuin aikuiset ja jättänyt vahvan jäljen suomalaiseen lastenrunouteen ja sanataiteeseen.
Jukka Itkonen on myös Sanataidekoulu Aapelin väelle vanha ja tärkeä tuttu. Hänen runoutensa on kulkenut mukana Aapelin sanataidetyöpajoissa jo vuosien ajan. Vuonna 2017 Itkonen oli Aapelin kirjailijavieraana ja työskenteli myös sanataideohjaajien kanssa jakaen omaa runoilijan osaamistaan – muun muassa sitä, miten rimelikki rakennetaan. Samana vuonna hänen teoksensa Kaikki hyvin kasvimaalla ja Aurinkolahja olivat Lasten ja nuorten Kirjakantin työpajojen aineistona.
Itkosen leikkisä suhde kieleen ja kyky löytää tavallisista asioista jotakin yllättävää ovat sopineet erityisen hyvin Aapelin tapaan tehdä sanataidetta. Hänen runonsa ovat jatkaneet elämäänsä lasten ja nuorten työpajoissa sekä sanataideohjaajien työssä.
Jukka Itkonen Kirjakantissa
Kirjakantissa palataan Jukka Itkosen elämän, kirjailijuuden ja runojen äärelle uuden elämäkerran kautta. Elämäkertaa ovat kirjoittaneet Antti Aho ja Suonna Kononen. Kuopion pääkirjastolla järjestettävässä keskustelussa mukana ovat Antti Aho ja Jukka Itkosen poika Juho Itkonen, joka on yksi elämäkertaa varten haastatelluista.
Kohtaamisessa ei pysähdytä vain uuden kirjan esittelyyn, vaan keskustelu laajenee Jukka Itkosen elämään, kirjailijuuteen ja henkiseen perintöön. Elämäkerran tekijän näkökulma kohtaa pojan muistot: millainen Jukka Itkonen oli ihmisenä, isänä ja kirjailijana, mistä hänen omaleimainen maailmansa ja suhteensa kieleen syntyivät – ja mitä hänen tuotantonsa jättää uusille lukijasukupolville.
Sanataidekoulu Aapelille ja Kirjakantille kohtaaminen on samalla paluu tutun ja tärkeän kirjailijan äärelle. Jukka Itkosen sanat ovat eläneet Aapelin lasten, nuorten ja sanataideohjaajien työssä jo vuosien ajan – ja jatkavat matkaansa uusissa lukijoissa, runoissa, rimeleikeissä ja sanaleikeissä.
Tuomo Pirttimaa
Kirjailijavieraana Kirjakantissa
Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Hän kirjoittaa pohjoisesta ja rajaseuduista sekä niiden kulmikkaista ja rikkinäisistä ihmisistä – ihmisistä, jotka eivät aina tule nähdyiksi.
Pirttimaan romaaneissa pohjoinen luonto, yhteiskunta ja ihmisten kohtalot kietoutuvat toisiinsa. Lakonisen huumorin sävyttämissä, tummissa tarinoissa henkilöt elävät usein aikakauden tai oman elämänsä murroskohdissa. Paikallisuudesta kasvaa samalla jotakin yleistä: kertomuksia kivusta, selviytymisestä, vallasta, yhteisöstä ja ihmisen tarpeesta löytää paikkansa.
Pirttimaan teoskokonaisuuden muodostavat itsenäiset rikosdraamat Hete (2021), Tirri (2022) ja Kaksi kärpästä (2024). Heteessä pohjoisen maanteiden ja kylien maisemaan yhdistyvät muun muassa uskonnollinen väkivalta, suurpetoviha, rikollisuus, kipu, kosto ja armo.
Uusimmassa teoksessaan Lyijykausi – salametsästäjän elämä (Johnny Kniga 2026) Pirttimaa kertoo sallalaisen eräkirjailijan Unto Ekin elämästä. Ekin tarinan kautta avautuvat pohjoisen rajaseutujen historia, kylmien tilojen raivaaminen, köyhyys, eränkäynti ja ihmisen suhde metsään – mutta myös kysymys siitä, keiden elämä ja kokemukset pääsevät osaksi yhteistä historiaamme.
Pirttimaa on käsitellyt kirjoituksissaan laajemminkin metsää, metsätutkimusta, luonnonvarojen käyttöä ja pohjoisten alueiden yhteiskunnallista historiaa. Metsä näyttäytyy hänen työssään yhtä aikaa elinympäristönä, elinkeinona, vallankäytön kohteena ja ihmisten kohtaloihin vaikuttavana voimana.
Tuomo Pirttimaa Kirjakantissa
Kirjakantissa Tuomo Pirttimaa on pääpäivän kirjailijavieras Kuopion pääkirjastolla. Häntä haastattelee Aino-Maria Savolainen.
Keskustelun lähtökohtana on Lyijykausi ja Unto Ekin elämä, mutta samalla avautuu laajempi näkymä metsään, pohjoiseen, eräkulttuuriin ja rajaseutujen ihmisiin. Pirttimaan vierailu tuo Kirjakantin Metsä-teemaan näkökulman, jossa metsä ei ole vain maisema – se liittyy työhön, toimeentuloon, historiaan, valtaan ja ihmisen paikkaan yhteiskunnassa.
LAUANTAI 14.11.
klo 14.00–14.45 | Tuomo Pirttimaa – Lyijykausi
Haastattelijana Aino-Maria Savolainen.
Anni Kytömäki
Kirjailijavieraana Kirjakantissa
Anni Kytömäki on palkittu ja lukijoiden arvostama hämeenkyröläinen kirjailija, jonka teoksissa luonto, ihminen ja historia kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Koulutukseltaan hän on luontokartoittaja, ja hän on työskennellyt myös kansalaisjärjestöissä ja muusikkona.
Kotiseudullaan Kytömäki kulkee harjuilla, soilla ja sammalmetsissä, kuuntelee tuulta ja etsii polkuja tarinoihin, jotka saattoivat olla totta. Metsä ja muu luonto eivät ole hänen romaaneissaan vain tapahtumapaikkoja, vaan keskeinen osa henkilöiden elämää ja teosten maailmaa.
Kytömäen esikoisromaani Kultarinta ilmestyi vuonna 2014 ja oli ehdolla sekä Finlandia-palkinnon että Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hänen muita romaanejaan ovat Kivitasku, Margarita ja Mirabilis.
Margarita sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020. Kytömäki on saanut myös muun muassa Kaarlen palkinnon, Tulenkantaja-palkinnon, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon ja Majaoja-palkinnon.
Anni Kytömäki Kirjakantissa
Kirjakantissa Anni Kytömäki on pääpäivän kirjailijavieras Kuopion pääkirjastolla. Häntä haastattelee Aino-Maria Savolainen.
Kohtaamisessa sukelletaan Kytömäen kirjalliseen maailmaan ja erityisesti metsän, luonnon ja ihmisen suhteeseen – siihen, kuinka luonnosta tulee kirjallisuudessa paikka, toimija, muisti ja tarinoiden lähde. Kytömäen vierailu on yksi Kirjakantin Metsä-teeman keskeisistä kirjailijakohtaamisista.
Leena Ståhlberg
Kirjailija ja valmentaja Kirjakantissa
Leena Ståhlberg (KM, ohjaus, psykologia) on kuopiolainen ura-, motivaatio- ja työhyvinvointivalmentaja, kirjailija ja yrittäjä. Hänen työuransa keskiössä ovat kulkeneet ihminen, motivaatio ja valinnat – kysymykset siitä, mikä meitä liikuttaa ja kuinka voimme rakentaa omannäköistä työ- ja elämänpolkua.
Ståhlbergin yritys SUUNTA-palvelut on saanut useita yrittäjäpalkintoja. SUUNTA-palvelut Kirjailijana hän liikkuu monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeissa: häneltä on ilmestynyt neljä tietokirjaa, kolme lastenkirjaa ja yksi romaani. Työn alla on yhdeksäs teos, jonka keskiössä ovat läsnäolo ja kohtaaminen.
Omaelämäkerrallinen ja yrittäjyyteen kannustava tietoteos Kohti omannäköistä yrittäjyyttä kertoo Ståhlbergin oman uratarinan. Siinä henkilökohtainen kokemus yhdistyy kysymyksiin yrittäjyydestä, omista valinnoista ja rohkeudesta kulkea kohti itselle sopivaa tapaa tehdä työtä.
Leena Ståhlberg Kirjakantissa
Kirjakantissa Leena Ståhlberg on mukana Yrittäjien Kirjakantissa, jossa kirjoittamista tarkastellaan yrittäjyyden, asiantuntijuuden ja oman työn rakentamisen näkökulmista.
Ståhlbergin oma polku valmentajasta yrittäjäksi ja kirjailijaksi tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, kuinka oma osaaminen, kokemukset ja eletty elämä voivat muuttua kirjaksi. Samalla hänen työssään toistuvat Kirjakantillekin tärkeät kysymykset kohtaamisesta: miten olemme läsnä toisillemme, miten kuuntelemme ja mitä voi syntyä, kun ihminen todella tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Kirjoittaminen voi olla myös suunnan etsimistä – tapa tehdä näkyväksi, mistä on tullut ja minne haluaa seuraavaksi kulkea.
PERJANTAI 13.11.
klo 13.00–16.30 | Savonia
YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI