Kirjakanttivieraat 2026
Vieraina nähdään muun muassa Anni Kytömäki, Tuomo Pirttimaa, Tommi Sipilä, Anne Leinonen, Mikko Räty, Antti Heikkinen, Anne Tarsalainen ja Mikko Kamula sekä lukuisia muita kirjallisuuden, taiteen, tieteen ja kulttuurin tekijöitä. Kirjakantin residenssikirjailijana työskentelee Anne Leinonen ja residenssimuusikkona sellisti ja säveltäjä Matti Makkonen.
Kirjakantin vieraita voi kohdata festivaaliviikon aikana Kuopion pääkirjastolla, Kuopion museolla, Itä-Suomen yliopistolla, Savonia-ammattikorkeakoululla, Kuopion kaupunginteatterilla sekä muissa tapahtumapaikoissa eri puolilla Kuopiota.
Kirjakantti 2026 järjestetään 7.–15.11.2026. Vuoden teemana on Metsä.
Siamäk Naghian – teknologian, kirjallisuuden ja kulttuurin yhdistäjä
Siamäk Naghian on kansainvälisesti tunnetun suomalaisen audioteknologiayrityksen Genelecin toimitusjohtaja. Hän on johtanut yritystä vuodesta 2011. Aiemmin hän on työskennellyt Nokialla tutkimuksen, tuotekehityksen ja liiketoiminnan johtamisen tehtävissä.
Naghian muutti Suomeen opiskelemaan vuonna 1986 ja väitteli tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Hänet valittiin Suomessa vuoden yritysjohtajaksi vuonna 2018 ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumniksi vuonna 2020.
Teknologian ja yritysjohtamisen rinnalla Naghianille ovat tärkeitä kirjallisuus, runous, taide ja kulttuuri. Hän on toiminut myös virallisena kielenkääntäjänä vuodesta 1995 lähtien.
Hänen kirjallisiin töihinsä kuuluu persiankielistä runoutta ja sen suomennoksia sisältävät Ikuisuuden arvoitus ja Hiljaiset sadut. Hänen elämästään kertoo Minna Kettusen kanssa tehty teos Siamäk Naghianin Uskomaton elämä – tuulen kieltä etsimässä.
Yrittäjien Kirjakantissa pe 13.11 Novapoliksella klo 13.00 Siamäk Naghian tuo keskusteluun näkökulmia yritysjohtamisen, teknologian, kirjallisuuden ja kulttuurin kohtaamisesta.
Antti Heikkinen – kirjailija ja elämäkerturi
Antti Heikkinen on nilsiäläinen kirjailija, toimittaja ja teatterintekijä, joka tunnetaan erityisesti romaaneistaan ja suomalaisten kulttuuripersoonien elämäkerroista. Hänen esikoisromaaninsa Pihkatappi (2013) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla ja Savonia-palkinnolla.
Heikkinen on kirjoittanut elämäkertoja muun muassa Juice Leskisestä, Heikki Turusesta, Kari Tapiosta ja Seela Sellasta. Vuonna 2026 hänen tuotantonsa on täydentynyt teoksilla Pokelat – soiva suku ja Pääroolissa Esko Roine. Lokakuussa ilmestyy myös Laura Malmivaaran kanssa kirjoitettu romaani Pelkkää juhlaa.
Kirjoittamisen lisäksi Heikkinen toimii teatterin, musiikin ja esiintymisen parissa. Hänen teoksissaan yhdistyvät tarkka ihmiskuvaus, huumori ja kiinnostus suomalaisiin elämäntarinoihin.
Kirjakantin Elämäkertaklubilla teatterilla tiistaina klo 18.00 10.11.2026 Heikkinen keskustelee Aino-Maria Savolaisen kanssa elämäkertakirjoittamisesta, ihmisten tarinoista ja siitä, miten eletty elämä muuttuu kirjallisuudeksi.
Kuva: Harri Hinkka/OTAVA
Jaap Klevering
Ääni- ja esitystaiteilija Kirjakantissa
Jaap Klevering on hollantilaissyntyinen ääni- ja esitystaiteilija, joka on asunut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 1983. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt monipuolisesti äänen, musiikin, teatterin, tanssin, elokuvan, installaatioiden ja yhteisöllisen taiteen parissa. Hän on suunnitellut, ohjannut ja toteuttanut erilaisia taideprojekteja sekä opettanut ja ohjannut niin ammattilaisia kuin harrastajia.
Kleveringin työskentelyssä ääni ei ole vain musiikkia, vaan materiaalia, jonka kautta voidaan rakentaa kohtaamisia, kertoa tarinoita ja kuunnella ympäristöä uudella tavalla. Hänen projekteissaan ovat kohdanneet esimerkiksi ihmisten puhe, arkiset äänet, musiikki, improvisaatio, liike ja osallistuminen. Yhteisöllisissä töissään hän on ollut kiinnostunut erityisesti ihmisten omista äänistä ja tarinoista sekä niiden tuomisesta kuuluviin.
Jaap Klevering Kirjakantissa
Kirjakantissa Jaap Klevering tuo Metsä-teemaan kuuntelemisen ja äänitaiteen näkökulman. Millainen metsä on, kun sitä ei ensisijaisesti katsota vaan kuunnellaan? Mitä ympäristö, ihminen ja tila voivat kertoa äänen kautta?
Klevering on mukana Äänikahvilassa, jossa ääni, kuunteleminen, kokeellisuus ja kohtaaminen ovat keskiössä. Hänet kohdataan myös Vestäjien Etkoilla lauantaina 7.11. Sotkulla, jossa Kirjakantti käynnistyy eri taiteenlajeja yhteen tuovalla ohjelmalla.
Kleveringin mukana Kirjakantin Metsä avautuu myös äänimaisemana – tilana, jota voi kuunnella, tutkia, tallentaa ja rakentaa uudelleen.
LAUANTAI 7.11.
klo 18.00–20.00 | Ääni- ja runokahvila
Vestäjien metsärunoja ja äänitaidetta. Mukana Jaap Klevering sekä Osuuskumma
Jess By The Lake Duo Special – HUMAN-levynjulkaisukiertueella Kirjakantissa
Jess By The Lake on laulaja-lauluntekijä Jasmin Saarelan sooloprojekti, jonka musiikissa rock, psykedelia, suomalainen melankolia ja vahva luontosuhde kietoutuvat yhteen. Saarela tunnetaan myös Jess and the Ancient Ones -yhtyeen keulahahmona. Jess By The Laken musiikin lähtökohdiksi hän on kuvannut luontomystiikkaa, ihmisyyden ja olemassaolon pohdintaa sekä yhteyttä metsään ja järvimaisemaan. (Svart Records)
Kirjakantissa yhtyeestä kuullaan intiimimpi Jess By The Lake Duo Special, joka saapuu Kuopioon osana uuden HUMAN-albumin levynjulkaisukiertuetta. Keikalla kuullaan otteita uudelta levyltä ja Jess By The Laken ensimmäiseltä albumilta sekä myös ennen julkaisematonta materiaalia.
Jess By The Laken maailmassa luonto ei ole vain maisema. Se kietoutuu ihmismieleen, kaipaukseen ja olemassaolon kysymyksiin – ja tekee konsertista luontevan osan Kirjakantin Metsä-teemaa. Saarela on itse kuvannut kasvaneensa metsän keskellä ja kokeneensa läpi elämänsä vahvaa, muuttumatonta yhteyttä luontoon. (Svart Records)
Jess By The Lake Kirjakantissa
Jess By The Lake Duo Special esiintyy osana Kirjakantin Etkoja. Konsertti tuo festivaalille musiikillisen avauksen, jossa uusi HUMAN-albumi, aiempi tuotanto ja vielä julkaisemattomat kappaleet kohtaavat.
Kuva: Sampo Leksis
Jess By The Lake / Svart Records
LAUANTAI 7.11.
klo 20.00–21.00 |
Jess By The Lake Duo Special osana HUMAN-levynjulkaisukiertuetta.
Anne Leinonen
Kirjakantin residenssikirjailija 2026
Proosakuiskaaja Anne Leinonen on moninkertaisesti palkittu kirjailija, kustannustoimittaja, tuottaja, tutori ja kirjoittamisen ohjaaja. Kirjailijana hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien.
Hänen tuotantoonsa kuuluu nuorten- ja aikuisten proosaa, novelleja, radiokuunnelmia, näytelmiä ja äänikirjoja. Tunnettuja teoksia ovat muun muassa Viivamaalari ja Ilottomien ihmisten kylä sekä yhdessä Eija Lappalaisen kanssa kirjoitettu Routasisarukset-trilogia.
Leinosen ominta aluetta on spekulatiivinen fiktio – fantasia, tieteiskirjallisuus ja kauhu – sekä jännitys ja romantiikka. Hänen tuotannossaan toistuvat toiseuden, vierauden sekä yksilön ja yhteisön välisen suhteen teemat. Luonto on teksteissä vahvasti läsnä: se toimii paitsi tapahtumien näyttämönä myös tarinaa kuljettavana ja merkityksiä rakentavana voimana.
Leinosella on myös pitkä kokemus kirjallisuuden tekemisestä kulissien takana. Hän työskenteli parikymmentä vuotta WSOY Oppimateriaaleilla ja Sanoma Prolla käsikirjoittajana, kustannustoimittajana ja tuottajana. Erityisosaamista ovat interaktiiviset aineistot ja sähköiset oppimisympäristöt sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta ideasta valmiiksi aineistoksi. Hän on toimittanut kauno- ja tietokirjallisuutta, antologioita, artikkelikokoelmia ja kirjoitusoppaita sekä ollut mukana Saimaa-ilmiö – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hakukirjan kirjoittajana.
Leinonen tuntee suomalaisen kirjallisuuskentän monesta näkökulmasta. Hän on toiminut muun muassa Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa ja kirjallisuuskilpailujen raadeissa, ollut mukana osuuskuntamuotoisen kustantamon Osuuskumman toiminnassa sekä järjestänyt kirjallisuustapahtumia.
Kirjoittamisen ohjaajana hän tarkastelee tekstin lisäksi myös kirjoittajaa ja kirjailijanuran rakentamista. Yhteistyö muiden kirjoittajien kanssa on yksi hänen erityisistä vahvuuksistaan. Oman työnsä rinnalla hän ohjaa kirjoittajia ja järjestää Usvan kirjoittajaleirejä.
Leinosen työtä on palkittu muun muassa useilla Atorox-palkinnoilla, Etelä-Savon taidepalkinnolla 2022 ja Kirjailijaliiton Suunta-palkinnolla 2025.
Anne Leinonen Kirjakantissa
Anne Leinonen työskentelee Kuopiossa Kirjakantti 2026:n residenssikirjailijana ja osana Taidekantti-kokonaisuutta. Residenssiviikon aikana hän työskentelee, kohtaa yleisöä, nuoria, kirjoittajia ja muita taiteilijoita sekä tuo festivaalille kokemuksensa niin kirjailijan työstä, kustantamisesta kuin kirjallisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä.
Hänet voi tavata muun muassa kirjallisuuden tulevaisuutta, digitaalisuutta ja tekoälyä käsittelevässä keskustelussa, kirjallisuuden kääntämistä käsittelevässä tilaisuudessa, nuorten KAUK-työskentelyssä sekä Yrittäjien Kirjakantissa. Kuopion museolla Leinonen on mukana myös koko viikon kohtaamis- ja työskentelykokonaisuudessa.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Matti Makkonen – Taidekantin residenssitaiteilija
Matti Makkonen on sellisti ja säveltäjä, joka työskentelee Kirjakantissa Taidekantin residenssitaiteilijana. Festivaaliviikon aikana hänen työskentelynsä tuo kirjallisuuden rinnalle musiikin ja äänen sekä rakentaa uusia yhteyksiä runouden, tekstin ja sävellyksen välille.
Makkosen residenssissä keskeistä on avoin taiteellinen työskentely ja yhteistyö muiden Kirjakantin taiteilijoiden kanssa. Kuopion museon Monitoimitilassa yleisöllä on mahdollisuus seurata työskentelyä ja nähdä, kuinka musiikillinen kokonaisuus vähitellen rakentuu osaksi festivaalin ohjelmaa.
Erityinen työpari residenssin aikana on runoilija Mikko Räty. Rädyn runous ja Makkosen sello kohtaavat yhteisessä prosessissa, jossa tutkitaan, mitä tapahtuu, kun runon rytmi, sanat, hiljaisuus ja sellon ääni alkavat vaikuttaa toisiinsa. Työskentelystä syntyy Kirjakantissa kuultava runouden ja musiikin yhteinen kokonaisuus.
Makkonen työskentelee festivaalilla myös Anne Tarsalaisen runouden parissa ja on mukana Kirjakantin erilaisissa kirjallisuuden, runouden ja musiikin kohtaamisissa. Hänen sellonsa kulkee viikon aikana tapahtumasta toiseen ja tuo Taidekantin taiteellista työskentelyä osaksi koko festivaalia.
Matti Makkonen Kirjakantissa
Matti Makkosen residenssi on osa Taidekanttia, jossa kirjallisuus kohtaa musiikin, äänitaiteen, kuvataiteen ja esittävän taiteen. Residenssissä tärkeää ei ole ainoastaan valmis esitys, vaan myös sen syntyminen: yleisö pääsee lähelle taiteellista prosessia, kokeiluja ja taiteilijoiden välistä vuoropuhelua.
Makkonen on mukana myös Kirjakantin kansainvälisessä MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -kokonaisuudessa, jossa hänen työskentelynsä laajenee klassisen musiikin ja kirjallisuuden kohtaamisesta kohti kreikkalaista kulttuuria ja musiikkia.
Taidekantissa sellon ääni kulkee sanojen rinnalla – välillä säestäen, välillä vastaten ja välillä synnyttäen kokonaan uuden tarinan.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Mikko Räty
Runoilijavieraana Runokantissa ja Taidekantissa
Mikko Räty on Helsingissä asuva runoilija ja esitysrunoilija, jonka runoudessa kohtaavat tutkittu tieto, ympäristö, yhteiskunta ja ajallisuus. Hänen teoksiaan ovat Borealia (Tammi 2022), Erehtymättömyydestä (Tammi 2025) ja Kaikki putoava (Tammi 2026). Borealia nosti Rädyn Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.
Räty rakentaa runouttaan vahvasti lukemisen ja tutkimisen kautta. Hän perehtyy käsittelemiinsä aiheisiin laajasti ja antaa tutkitun tiedon muuntua runouden kieleksi. Hänen runoissaan ympäristötuho, ilmastonmuutos, lajikato, yhteiskunta, valta ja ihmisen suhde ympäröivään maailmaan kietoutuvat henkilökohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin.
Räty tunnetaan myös lavarunoilijana. Hänelle esitettävän runouden ytimessä on rytmi: runon täytyy soljua, sointua ja toimia ääneen lausuttuna. Lavalla hänen runoutensa voi olla leikillisempää, humoristisempaa, suorempaa ja kantaaottavampaa.
Uusimmassa kokoelmassaan Kaikki putoava Räty kirjoittaa menettämisestä ja armosta, kuolemasta ja jatkuvuudesta. Teoksen lähtökohtiin kuuluvat sienet ja filosofi Simone Weilin ajattelu. Henkilökohtainen menetys tuo niiden rinnalle surun sekä kysymykset vallasta ja sen vaikutuksista.
Mikko Räty Kirjakantissa
Mikko Räty on Kirjakantin Runokantin runoilijavieras ja mukana myös Taidekantin taiteellisessa työskentelyssä yhdessä sellisti ja säveltäjä Matti Makkosen kanssa.
Kuopion museolla yleisö pääsee seuraamaan runoilijan ja muusikon avointa työskentelyä, jossa runo, ääni ja musiikki etsivät yhteistä muotoa. Työskentelyn pohjalta syntyvää runouden ja musiikin vuoropuhelua kuullaan myös Kirjakantin ohjelmassa.
Taidekantissa valmis runo kohtaa keskeneräisen työskentelyn: yleisö pääsee seuraamaan, mitä syntyy, kun runoilijan kieli ja sellistin musiikki alkavat keskustella keskenään.
Kuva Veikko Somerpuro
Ohjelma ja festivaaliviikko
Maria Carole
Kirjailijavieraana Kirjakantissa
Maria Carole on Ranskaan asettunut umpisavolainen kirjailija, joka kirjoittaa erityisesti fantasiaa ja viihdekirjallisuutta niin pitkissä kuin lyhyissäkin muodoissa. Kauhukin häntä kiinnostaa, mutta kuten Carole itse kuvaa, hän päätyy tarinoissaan aina tutkimaan sitä, mikä ihmisissä on rakastettavaa.
Carolen esikoisteos Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014) oli ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi. Kirjoittamisen lisäksi hän on aktiivinen toimija Osuuskumma-kustannusosuuskunnassa, joka julkaisee spekulatiivista fiktiota aikuisille. Carole puhuu mielellään myös ruohonjuuritasolta syntyvän kirjallisuuden merkityksestä ja siitä, millaisia mahdollisuuksia osuuskuntamuotoinen kustantaminen tarjoaa kirjailijoille.
Maria Carole Kirjakantissa
Kirjakantissa Maria Carole on mukana kirjailijavieraana sekä Taidekantin ja festivaaliviikon kohtaamisissa. Kuopion museolle rakentuva Osuuskumman kirjapiste tuo spekulatiivista fiktiota ja osuuskunnan kirjailijoita yleisön tavattavaksi koko festivaaliviikon ajan.
Carole osallistuu myös kirjallisuutta, kirjoittamista ja kirjailijan työtä käsitteleviin keskusteluihin yhdessä muiden Kirjakantin vieraiden kanssa. Hänen kauttaan festivaalille avautuu samalla kansainvälinen näkökulma suomalaisena kirjailijana Ranskassa elämiseen ja työskentelemiseen sekä ruohonjuuritason kirjalliseen toimintaan.
Löydät Carolen esimerkiksi täältä:
PERJANTAI 13.11. klo 13.00–16.30 YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI Novapolis, CoWork Tastory Origo Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
Kirjakantissa fantasia ei siis ole vain pakoa toisiin maailmoihin – sen kautta voidaan katsoa myös ihmistä, yhteisöä ja sitä, mikä meissä kaikesta huolimatta on rakastettavaa.
Ohjelma ja festivaaliviikko
Mira Hulkkonen
Ilmastotutkija, kirjailija ja Kirjakantin vieras
Mira Hulkkonen on ilmastotutkija, Suomen IPCC-neuvottelija ja kirjailija, joka on laittanut uransa, tietonsa ja luovuutensa peliin yhteisen ilmakehän hyväksi. Hänen työssään kohtaavat ilmastotutkimus, ihmismielen toiminta, luonto ja ratkaisujen etsiminen. Hulkkosen kaksi teosta lähestyvät ilmastonmuutosta ja ihmisten mahdollisuuksia toimia raikkaan lempeällä ja oivaltavalla tavalla.
Aikuisille suunnattu Ilmasto-oivalluksia – Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi (Gaudeamus 2023) on vertaisarvioitu tietokirja ihmismielen ansoista ja mahdollisuuksista. Se pohtii, kuinka parempaan tulevaisuuteen tähtääviä muutoksia voidaan toteuttaa tavalla, joka ottaa huomioon sen, miten ihmismieli toimii.
Hulkkosen kirjoittama ja kuvittama Ilman taikaa – Fii ja kuusi ihmeellistä kykyä (Gaudeamus 2026) puolestaan kutsuu lapset taianomaiselle mutta tietoon pohjautuvalle seikkailulle. Kirjassa tutustutaan muun muassa luontopohjaisiin ratkaisuihin ja biomimiikkaan: voisiko luonnosta löytyä malleja sellaisiin ihmeellisiin kykyihin kuin muodonmuutos tai supervahvuus – ilman loitsuja ja taikasauvoja?
Mira Hulkkonen Kirjakantissa
Mira Hulkkonen tuo Kirjakantin Metsä-teemaan ilmastotutkimuksen, luonnosta oppimisen ja tulevaisuuden ratkaisujen näkökulman. Hän on mukana yliopistolla järjestettävässä Tiedekantissa keskustelemassa ilmastosta, luonnosta ja ihmisen suhteesta ympäröivään maailmaan.
Hulkkonen kohtaa festivaalilla myös lapset ja perheet osana Lasten ja nuorten Kirjakanttia. Perhepäivää. Kuopion museon Monitoimitilassa sekä Perheentalon Perhepäivässä sukelletaan Ilman taikaa -kirjan maailmaan.
Kirjan pohjalta toteutettavissa tiedekokeiluissa tutkitaan, kuinka luonnon ominaisuuksista voidaan ottaa mallia pulmien ratkaisemiseen ja ympäristön suojelemiseen. Biomimiikka, mielikuvitus ja tutkittu tieto kohtaavat tavalla, joka kutsuu lapset itse kokeilemaan, ihmettelemään ja oivaltamaan.
Voisiko luonnossa jo olla ratkaisuja, joita emme ole vielä huomanneet? Mira Hulkkosen mukana metsästä tulee paitsi tutkimisen kohde myös opettaja ja tulevaisuuden ideoiden lähde.


TORSTAI 12.11.
TIEDEKANTTI: MYYTTINEN METSÄ
klo 12.00–13.30 | Itä-Suomen yliopisto
PERJANTAI 13.11.
klo 10.00–12.00 | Kuopion museo / Monitoimitila
Lasten Kirjakantti / KAUK
Ja lauantaina Sanataidekoulu Aapelin Perhepäivässä Perheentalolla 10.00-15.00 Lapinlinnankatu 14, 70100 Kuopio
Anne Vasko
Perhepäivän kirjailija- ja kuvittajavieraana
Anne Vasko on palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija, jonka monipuoliseen tuotantoon kuuluu omien kuvakirjojen lisäksi yhteistyössä kirjailijoiden kanssa syntyneitä kuvakirjoja, tietokirjakuvituksia sekä kuvituksia oppimateriaaleihin ja muihin julkaisuihin.
Vaskolle kuvakirja on taidemuoto, jossa kuva, sana ja ajattelu kietoutuvat yhteen. Teoksissaan hän käsittelee luontosuhdetta, yhteiskunnallisia ilmiöitä ja inhimillisiä kokemuksia tavalla, joka avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin aikuisillekin.
Vaskon kuvituksissa yhdistyvät herkkä havainnointi, vahva tarinallisuus ja leikkisä visuaalinen ilmaisu. Hän uskoo kuvituksen voimaan rakentaa ymmärrystä, herättää keskustelua ja tehdä näkyväksi asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.
Vaskon uusimpia teoksia ovat Poni, luonto kutsuu (WSOY 2026) sekä Kun Aamu kohtaa Illan / Kun Ilta kohtaa Aamun (Vinha 2026). Hän on kuvittanut myös Leena Virtasen Pasi vaarallinen kissa -teoksen (Art House 2025), Tuutikki Tolosen Salaiset-kirjan (WSOY 2024) sekä Kaisa Happosen kirjoittamaa suosittua Mur-sarjaa (Tammi 2016–2026).
Anne Vasko Kirjakantissa
Anne Vasko saapuu Sanataidekoulu Aapelin vieraaksi Kirjakantin Perhepäivään Perheentalolle. Ohjelmassa on Poni, luonto kutsuu -teokseen liittyvä satuhetki ja työpaja, jossa kirjan maailma jatkuu yhdessä tekemisen kautta.
Tämän vuoden Lasten ja nuorten Kirjakantin eli KAUK-kokonaisuuden työskentely rakentuu osittain Anne Vaskon Poni, luonto kutsuu -kirjan ympärille. Teoksen luontoaiheita, kuvia ja tarinallista maailmaa hyödynnetään lasten kanssa tehtävässä työskentelyssä ja ne kulkevat mukana kohti Perhepäivää.
Poni, luonto kutsuu johdattaa lapset ja perheet luonnon äärelle ja tarjoaa mahdollisuuden tutkia ympäristöä kuvan, sanojen, tarinoiden ja oman mielikuvituksen kautta. Samalla Vaskon teos liittyy luontevasti koko Kirjakantin Metsä-teemaan.
Perhepäivässä KAUK-työskentely ja kirjailijavierailu kohtaavat: kuva ja sana kutsuvat pysähtymään luonnon äärelle – katsomaan tarkemmin, kuuntelemaan ja löytämään omia tarinoita.
LAUANTAI 14.11.
LASTEN KIRJAKANTTI / KAUK – PERHEPÄIVÄ
klo 11.00 | Anne Vasko – Poni: Luonto kutsuu
Tommi Sirviö
Tietokirjailijavieraana Kirjakantissa
Tommi Sirviö, FM, on Helsingissä asuva maantieteilijä, tietokirjailija sekä biologian ja maantieteen opettaja. Hän on erikoistunut retkeilyyn ja Suomen luontokohteisiin ja julkaissut retkeilyoppaita eri puolilta Suomea.
Sirviön retkeilyoppaat vievät lukijan kansallispuistoihin, metsiin, tuntureille ja pohjoisen laajoille erämaa-alueille. Kirjoissa yhdistyvät luonnossa liikkuminen, paikallisen luonnon ja historian tuntemus sekä käytännön retkeilyosaaminen. Oppaissa esitellään reittien lisäksi alueiden luonnon erityispiirteitä, kuten geologiaa, kasveja ja eläimiä, sekä kiinnostavia historiallisia kohteita ja ilmiöitä.
Retkeilyoppaan tekeminen vie Sirviön konkreettisesti maastoon. Työ alkaa alueen retkeilyreittien ja luontokohteiden kartoittamisesta sekä uusien mahdollisten kohteiden etsimisestä. Taustatyössä hän hyödyntää karttoja, ilmakuvia, avoimia paikkatietoaineistoja sekä paikallista luontoa ja historiaa käsittelevää kirjallisuutta. Näiden pohjalta syntyvät kirjan rakenne ja oma paikkatietokanta.
Seuraavaksi alkaa maastotyö: reittien kulkeminen, kohteiden tarkistaminen, luonnon havainnointi ja valokuvaaminen. Tiedot täydentyvät matkan varrella omilla havainnoilla, lähteiden tarkistamisella ja tarvittaessa paikallisten asiantuntijoiden ja toimijoiden avulla. Kirjoitusvaiheessa Sirviö työstää tekstin rinnalla myös karttoja ja etsii vielä uusia kiinnostavia yksityiskohtia alueen luonnosta ja historiasta.
Kirjojensa kohteet Sirviö on saanut valita varsin itsenäisesti, ja ne ovat yleensä tulleet hänelle tutuiksi jo omilla retkillä. Kohteista ja erilaisista vaihtoehdoista keskustellaan myös kustantajan kanssa.
Sirviön teoksia ovat Nuuksion retkeilyopas (2018), Repoveden retkeilyopas (2020), Hossa ja Kylmäluoma – retkeilyopas ja -kartta (2021), Pohjois-Lapin retkeilyopas (2023), Pohjois-Karjalan retkeilyopas (2025) ja Pallas-Yllästunturin retkeilyopas (2026). Repoveden retkeilyoppaan melontaa käsittelevän osuuden on kirjoittanut Mikko Lamminpää. Lisäksi Sirviö on yksi Helsingin seudun retkeilyoppaan (2024) kirjoittajista yhdessä Mira Lainiolan ja Mikko Lamminpään kanssa.
Tommi Sirviö Kirjakantissa
Tommi Sirviö saapuu Kirjakantin pääpäivän vieraaksi Kuopion pääkirjastolle. Hänen vierailunsa tuo Metsä-teemaan tietokirjallisuuden, retkeilyn ja luonnossa liikkumisen näkökulman.
Kirjailijakohtaamisessa kurkistetaan myös retkeilyoppaan tekemisen taakse: miten satojen kilometrien maastotyö, luontohavainnot, kartat, historia, valokuvat ja lähdeaineistot muuttuvat kirjaksi? Samalla kuljetaan Sirviön mukana suomalaisissa metsissä ja maisemissa ja pohditaan, mitä kaikkea luonnosta voi oppia, kun sitä pysähtyy katsomaan ja kulkee itse paikan päälle.
KUOPION PÄÄKIRJASTO / YLÄLAVA
klo 11.00–11.45 | Tommi Sirviö
Jukka Itkonen
Elämä, runous ja henkinen perintö
Jukka Itkonen oli rakastettu runoilija, kirjailija ja sanataiteilija, jonka oivaltavissa runoissa yhdistyvät kielellinen leikki, huumori, mielikuvitus ja tarkka katse maailmaan. Hänen laaja tuotantonsa on tavoittanut niin lapset kuin aikuiset ja jättänyt vahvan jäljen suomalaiseen lastenrunouteen ja sanataiteeseen.
Jukka Itkonen on myös Sanataidekoulu Aapelin väelle vanha ja tärkeä tuttu. Hänen runoutensa on kulkenut mukana Aapelin sanataidetyöpajoissa jo vuosien ajan. Vuonna 2017 Itkonen oli Aapelin kirjailijavieraana ja työskenteli myös sanataideohjaajien kanssa jakaen omaa runoilijan osaamistaan – muun muassa sitä, miten rimelikki rakennetaan. Samana vuonna hänen teoksensa Kaikki hyvin kasvimaalla ja Aurinkolahja olivat Lasten ja nuorten Kirjakantin työpajojen aineistona.
Itkosen leikkisä suhde kieleen ja kyky löytää tavallisista asioista jotakin yllättävää ovat sopineet erityisen hyvin Aapelin tapaan tehdä sanataidetta. Hänen runonsa ovat jatkaneet elämäänsä lasten ja nuorten työpajoissa sekä sanataideohjaajien työssä.
Jukka Itkonen Kirjakantissa
Kirjakantissa palataan Jukka Itkosen elämän, kirjailijuuden ja runojen äärelle uuden elämäkerran kautta. Elämäkertaa ovat kirjoittaneet Antti Aho ja Suonna Kononen. Kuopion pääkirjastolla järjestettävässä keskustelussa mukana ovat Antti Aho ja Jukka Itkosen poika Juho Itkonen, joka on yksi elämäkertaa varten haastatelluista.
Kohtaamisessa ei pysähdytä vain uuden kirjan esittelyyn, vaan keskustelu laajenee Jukka Itkosen elämään, kirjailijuuteen ja henkiseen perintöön. Elämäkerran tekijän näkökulma kohtaa pojan muistot: millainen Jukka Itkonen oli ihmisenä, isänä ja kirjailijana, mistä hänen omaleimainen maailmansa ja suhteensa kieleen syntyivät – ja mitä hänen tuotantonsa jättää uusille lukijasukupolville.
Sanataidekoulu Aapelille ja Kirjakantille kohtaaminen on samalla paluu tutun ja tärkeän kirjailijan äärelle. Jukka Itkosen sanat ovat eläneet Aapelin lasten, nuorten ja sanataideohjaajien työssä jo vuosien ajan – ja jatkavat matkaansa uusissa lukijoissa, runoissa, rimeleikeissä ja sanaleikeissä.

Tuomo Pirttimaa
Kirjailijavieraana Kirjakantissa
Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Hän kirjoittaa pohjoisesta ja rajaseuduista sekä niiden kulmikkaista ja rikkinäisistä ihmisistä – ihmisistä, jotka eivät aina tule nähdyiksi.
Pirttimaan romaaneissa pohjoinen luonto, yhteiskunta ja ihmisten kohtalot kietoutuvat toisiinsa. Lakonisen huumorin sävyttämissä, tummissa tarinoissa henkilöt elävät usein aikakauden tai oman elämänsä murroskohdissa. Paikallisuudesta kasvaa samalla jotakin yleistä: kertomuksia kivusta, selviytymisestä, vallasta, yhteisöstä ja ihmisen tarpeesta löytää paikkansa.
Pirttimaan teoskokonaisuuden muodostavat itsenäiset rikosdraamat Hete (2021), Tirri (2022) ja Kaksi kärpästä (2024). Heteessä pohjoisen maanteiden ja kylien maisemaan yhdistyvät muun muassa uskonnollinen väkivalta, suurpetoviha, rikollisuus, kipu, kosto ja armo.
Uusimmassa teoksessaan Lyijykausi – salametsästäjän elämä (Johnny Kniga 2026) Pirttimaa kertoo sallalaisen eräkirjailijan Unto Ekin elämästä. Ekin tarinan kautta avautuvat pohjoisen rajaseutujen historia, kylmien tilojen raivaaminen, köyhyys, eränkäynti ja ihmisen suhde metsään – mutta myös kysymys siitä, keiden elämä ja kokemukset pääsevät osaksi yhteistä historiaamme.
Pirttimaa on käsitellyt kirjoituksissaan laajemminkin metsää, metsätutkimusta, luonnonvarojen käyttöä ja pohjoisten alueiden yhteiskunnallista historiaa. Metsä näyttäytyy hänen työssään yhtä aikaa elinympäristönä, elinkeinona, vallankäytön kohteena ja ihmisten kohtaloihin vaikuttavana voimana.
Tuomo Pirttimaa Kirjakantissa
Kirjakantissa Tuomo Pirttimaa on pääpäivän kirjailijavieras Kuopion pääkirjastolla. Häntä haastattelee Aino-Maria Savolainen.
Keskustelun lähtökohtana on Lyijykausi ja Unto Ekin elämä, mutta samalla avautuu laajempi näkymä metsään, pohjoiseen, eräkulttuuriin ja rajaseutujen ihmisiin. Pirttimaan vierailu tuo Kirjakantin Metsä-teemaan näkökulman, jossa metsä ei ole vain maisema – se liittyy työhön, toimeentuloon, historiaan, valtaan ja ihmisen paikkaan yhteiskunnassa.
LAUANTAI 14.11.
klo 14.00–14.45 | Tuomo Pirttimaa – Lyijykausi
Haastattelijana Aino-Maria Savolainen.
Anni Kytömäki
Kirjailijavieraana Kirjakantissa
Anni Kytömäki on palkittu ja lukijoiden arvostama hämeenkyröläinen kirjailija, jonka teoksissa luonto, ihminen ja historia kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Koulutukseltaan hän on luontokartoittaja, ja hän on työskennellyt myös kansalaisjärjestöissä ja muusikkona.
Kotiseudullaan Kytömäki kulkee harjuilla, soilla ja sammalmetsissä, kuuntelee tuulta ja etsii polkuja tarinoihin, jotka saattoivat olla totta. Metsä ja muu luonto eivät ole hänen romaaneissaan vain tapahtumapaikkoja, vaan keskeinen osa henkilöiden elämää ja teosten maailmaa.
Kytömäen esikoisromaani Kultarinta ilmestyi vuonna 2014 ja oli ehdolla sekä Finlandia-palkinnon että Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hänen muita romaanejaan ovat Kivitasku, Margarita ja Mirabilis.
Margarita sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020. Kytömäki on saanut myös muun muassa Kaarlen palkinnon, Tulenkantaja-palkinnon, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon ja Majaoja-palkinnon.
Anni Kytömäki Kirjakantissa
Kirjakantissa Anni Kytömäki on pääpäivän kirjailijavieras Kuopion pääkirjastolla. Häntä haastattelee Aino-Maria Savolainen.
Kohtaamisessa sukelletaan Kytömäen kirjalliseen maailmaan ja erityisesti metsän, luonnon ja ihmisen suhteeseen – siihen, kuinka luonnosta tulee kirjallisuudessa paikka, toimija, muisti ja tarinoiden lähde. Kytömäen vierailu on yksi Kirjakantin Metsä-teeman keskeisistä kirjailijakohtaamisista.
Leena Ståhlberg
Yrittäjien Kirjakantti
Kirjailija ja valmentaja Kirjakantissa
Leena Ståhlberg (KM, ohjaus, psykologia) on kuopiolainen ura-, motivaatio- ja työhyvinvointivalmentaja, kirjailija ja yrittäjä. Hänen työuransa keskiössä ovat kulkeneet ihminen, motivaatio ja valinnat – kysymykset siitä, mikä meitä liikuttaa ja kuinka voimme rakentaa omannäköistä työ- ja elämänpolkua.
Ståhlbergin yritys SUUNTA-palvelut on saanut useita yrittäjäpalkintoja. SUUNTA-palvelut Kirjailijana hän liikkuu monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeissa: häneltä on ilmestynyt neljä tietokirjaa, kolme lastenkirjaa ja yksi romaani. Työn alla on yhdeksäs teos, jonka keskiössä ovat läsnäolo ja kohtaaminen.
Omaelämäkerrallinen ja yrittäjyyteen kannustava tietoteos Kohti omannäköistä yrittäjyyttä kertoo Ståhlbergin oman uratarinan. Siinä henkilökohtainen kokemus yhdistyy kysymyksiin yrittäjyydestä, omista valinnoista ja rohkeudesta kulkea kohti itselle sopivaa tapaa tehdä työtä.
Leena Ståhlberg Kirjakantissa
Kirjakantissa Leena Ståhlberg on mukana Yrittäjien Kirjakantissa, jossa kirjoittamista tarkastellaan yrittäjyyden, asiantuntijuuden ja oman työn rakentamisen näkökulmista.
Ståhlbergin oma polku valmentajasta yrittäjäksi ja kirjailijaksi tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, kuinka oma osaaminen, kokemukset ja eletty elämä voivat muuttua kirjaksi. Samalla hänen työssään toistuvat Kirjakantillekin tärkeät kysymykset kohtaamisesta: miten olemme läsnä toisillemme, miten kuuntelemme ja mitä voi syntyä, kun ihminen todella tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Kirjoittaminen voi olla myös suunnan etsimistä – tapa tehdä näkyväksi, mistä on tullut ja minne haluaa seuraavaksi kulkea.
PERJANTAI 13.11. 13.11. klo 13.00–16.30 YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI Novapolis, CoWork Tastory Origo Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI
Aino-Maria Savolainen
Viestintäasiantuntija, kirjallisuusvaikuttaja, aktiivinen kirjallisuuskeskustelija.
Aino-Maria Savolainen (FM) työskentelee viestintäasiantuntijana Savonia-ammattikorkeakoulussa ja tunnetaan kirjallisuuden ystävien keskuudessa erityisesti nimellä Amma.
Savolainen on kirjoittanut vuodesta 2009 lähtien Amman lukuhetki -kirjallisuusblogia, jossa hän arvioi kirjoja ja nostaa esiin kirjallisuuden ilmiöitä. Hän on myös Suomen arvostelijain liiton (SARV) jäsen.
Kirjakantissa Aino-Maria Savolainen toimii kirjailijahaastattelijana ja keskustelijana, tuoden kohtaamisiin pitkän kokemuksensa kirjallisuuden seuraajana ja kirjallisuudesta viestijänä.
Tiistaina 10.11
klo 18.00-20.30
Elämäkertaklubi
Antti Heikkisen haastattelu
PERJANTAI 13.11.
klo 13.00–16.30
YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI
LAUANTAI 14.11.
klo 15.00–15.45 | Anni Kytömäki
LAUANTAI 14.11.
klo 14.00–14.45 | Tuomo Pirttimaa – Lyijykausi
Haastattelijana Aino-Maria Savolainen.
Leena Janhila
Luovien alojen kehittäjä, kouluttaja ja yrittäjien sparraaja
Leena Janhilan (TaM) erityisosaamista ovat monialainen yhteistyö, luova IP ja aineeton omaisuus, elämystuotannot sekä luovien alojen rahoitus. Hän toimii Tuotantotalo Westissä ja Humakissa.
Kirjakantin Ammattikirjailijoiden päivässä 12.11. Janhila johdattaa osallistujat tutkimaan kirjailijan uusia ansaintamahdollisuuksia ja sitä, miten tarinoista ja hahmoista voidaan rakentaa yhteistyössä uusia, mediarajat ylittäviä maailmoja.
Päivän aikana ei vain kuunnella vaan myös ideoidaan, keskustellaan ja verkostoidutaan. Mitä sisältöyhteistyö voi käytännössä tarkoittaa kirjailijalle ja miten omasta luovasta osaamisesta voi syntyä uudenlaista yhteistyötä ja ansaintaa? Otetaan yhdessä selvää!
Ilmoittautumislinkki alla : https://forms.gle/NkdMzrsoTYuZCVRaA
https://forms.gle/NkdMzrsoTYuZCVRa
Pesä – esitys pienille ja vastakuoriutuneille
Uskallatko istahtaa linnunpesään? Mitä ääniä linnunmunasta kuuluukaan?
Pesä kutsuu pienet katsojat satumaiseen Pohjois-Karjalan maisemaan ja töyhtötiaisen maailmaan. Metsässä asustava Töyhtis ottaa lapset mukaansa retkelle, jossa kuljetaan merkittyjä reittejä pitkin ja päästään kylään linnun kotiin.
Esityksessä tutkitaan leikin ja yhdessä kokemisen kautta linnun ja ihmisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Yhteistä on ainakin se, että pienistä pitää huolehtia – ja ensimmäinen lento on aina jännittävin.
Outi Piiroisen lintu-ihmishahmot heräävät henkiin, kun Merja Pennasen esittämä Töyhtis leikkii ja kohtaa lapset. Metsän äänimaisemissa kuullaan Jaap Kleveringin ja Joensuun Normaalikoulun nelosluokkalaisten luomia sanoja, sointuja ja metsän ääniä.
Pesä vierailee Kirjakantissa osana Lasten ja nuorten Kirjakanttia ja vuoden 2026 Metsä-teemaa.
Esiintyjä: Merja Pennanen
Skenografia: Outi Piiroinen
Äänisuunnittelu: Jaap Klevering
Kuva: Jyri Keronen
JÄLKI – Teatteri Sujo
Kuinka selvitä, kun maailma kellahtaa pois paikoiltaan?
Mitä ihmisessä tapahtuu, kun turva murenee, totutut rakenteet romahtavat ja huominen muuttuu arvaamattomaksi? Miksi yksi selviää, mutta toinen ei?
JÄLKI on koskettava ja ajankohtainen esitys toivosta ja epätoivosta maailmassa, jossa aseet puhuvat ja pelko piirtää rajoja ihmisten väliin. Teos tarkastelee kriisien jättämiä jälkiä kehossa, mielessä ja maisemassa – mutta myös sitä, mistä voi löytyä voimaa muutokseen ja uuden rakentamiseen.
Esitys kuljettaa katsojan sodan ja konfliktien varjostamaan todellisuuteen ja kysyy: Miten ihminen rakentaa itseään uudelleen, kun kaikki tuttu on poissa? Missä syntyy toivo, kun ympärillä on tuhoa? Voiko epätoivon keskeltä versoa jotain uutta?
Käsikirjoitus ja esiintyminen: Milja Mehtonen ja Jani Riiki
Musiikki: Topi Marin ja Vesa Virtanen
Kesto: noin 55 minuuttia
Kuvat: Viivi Eronen
Kirjakantissa JÄLKI tuo festivaalin ohjelmaan näkökulman turvaan, selviytymiseen, ihmisyyteen ja toivoon muuttuvassa maailmassa. Esityksen jälkeen keskustelua ja otteita Egokatsatrofi-esityksestä. Merja Pennanen fasilitoi.
Kuva: Viivi Eronen
Lisää Teatteri Sujon toiminnasta: Teatteri Sujo
Sosiaalinen media: Instagram ja Facebook
Maiju Ruuskanen
”Veistän väitteistä viittoja, maalaan mietteistä muotoja, piirtelen pilvilinnoja ja kuvaan kauneutta”.
Maiju Ruuskanen on kuopiolainen kuvataiteilija (AMK), jolle taide on tapa ajatella, kommunikoida ja olla yhteydessä maailmaan. Hänen työskentelyssään korostuvat materiaalit, värit, tuntuma, leikki ja havainnot sekä halu katsoa asioita avoimesti ja nähdä niiden totuttujen merkitysten ohi.
Ruuskasen taiteellinen työskentely liikkuu fyysisen ja digitaalisen, arkisen ja taiteellisen sekä leikin ja vakavuuden välillä. Viime aikoina hän on tutkinut myös tekstin ja visuaalisen ilmaisun suhdetta. Luovuutta ruokkivat uteliaisuus, elämänilo, kokeminen ja yhteys muihin.
”Veistän väitteistä viittoja, maalaan mietteistä muotoja, piirtelen pilvilinnoja ja kuvaan kauneutta. Raotan raameja ja kurkin kehyksistä, muovaan muotteja, suunnistan säännöissä, levennän linjoja, kevennän kaistoja ja virtaavia viivoja. Olen värikkyyden viestinviejä.”
Kirjakantissa Maiju Ruuskanen rakentaa yhdessä Veera Vartiaisen / VV-machinen kanssa Avaruusmetsä-näyttelyn Kuopion museon Monitoimitilaan. Näyttely on osa Kirjakantti 2026:n Metsä-teemaa ja festivaaliviikon taideohjelmaa.
Mikko Kamula – Tiedekantissa
Mikko Kamula on kirjailija ja suomalaisen kansanperinteen tuntija, joka on perehtynyt koko aikuisikänsä vanhoihin uskomuksiin, mytologiaan ja kansanrunouteen. Hän on opiskellut folkloristiikkaa, kansatiedettä ja historiaa Turun yliopistossa.
Kamula tunnetaan erityisesti Metsän kansa -romaanisarjasta, jossa historiallinen fiktio ja fantasia kietoutuvat suomalaisen kansanperinteen, muinaisuskon ja mytologian maailmaan. 1400-luvulle sijoittuvassa sarjassa metsä ei ole vain tapahtumapaikka: se on täynnä uskomuksia, olentoja, merkityksiä ja ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Sarjan viides romaani Pohjolan neito ilmestyi vuonna 2025.
Kamula vaeltaa mielellään suomalaisessa luonnossa ja pohtii, millaisena muinaiset suomalaiset ovat metsämme nähneet. Juuri tätä näkökulmaa hän tuo myös Kirjakantin vuoden 2026 Metsä-teemaan.
Kirjakantin Tiedekantissa Mikko Kamula kohtaa kuvataiteilija Sanna Hukkasen. Keskustelussa sukelletaan myyttiseen metsään: metsään kansanperinteessä, tarinoissa, kuvissa ja mielikuvituksessa sekä siihen, miten vanhat käsitykset metsästä elävät ja muuttuvat nykyajassa.
Tiedekantti: Myyttinen metsä
Mikko Kamula & Sanna Hukkanen Haastattelija: Tiina Seppä
To 12.11.2026 klo 13.30–14.30
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Suuri Metsäkeskustelu To 12.11 klo 17.30-19.30 Ramin konditoria, Kuopio
Sanna Hukkanen –Tiedekantissa
Sanna Hukkanen on joensuulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, jonka taiteessa kohtaavat myyttiset metsät, vanhat puut, kansanperinne, ympäristökysymykset ja ihmisen suhde ei-inhimilliseen luontoon.
Hukkanen ammentaa teoksiinsa aineksia metsistä, taianomaisista tarinoista ja kansanperinteestä. Häntä kiinnostavat erityisesti vanhat käsitykset maailmasta, joissa ihminen ei ole luonnosta erillinen ja joissa ihmisen ja muun elollisen väliset rajat voivat olla häilyviä. Hänen sarjakuvissaan päärooleihin pääsevätkin ihmisten rinnalla puut, sienet ja muu metsä.
Hukkanen tunnetaan myös yhteisötaiteellisesta työskentelystään. Hän on käyttänyt ruohonjuurisarjakuvaa vähemmistöjen ja kansalaisaktivistien ilmaisun välineenä eri puolilla maailmaa ja uskoo taiteen mahdollisuuksiin muutoksen, osallisuuden ja toivon rakentajana.
Kirjakantin Tiedekantissa Sanna Hukkanen kohtaa kirjailija ja kansanperinteen tuntija Mikko Kamulan. Keskustelussa kuljetaan myyttiseen metsään ja tarkastellaan metsää kansanperinteessä, tarinoissa, kuvissa ja nykyajassa. Millaisia olentoja ja merkityksiä metsään on liitetty? Mitä vanhat tarinat kertovat ihmisen luontosuhteesta – ja mitä ne voivat antaa meille tänään?
Tiedekantti: Myyttinen metsä
Mikko Kamula & Sanna Hukkanen
Haastattelija: Tiina Seppä
To 12.11.2026 klo 13.30–14.30
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Suuri Metsäkeskustelu To 12.11 klo 17.30-19.30 Ramin konditoria, Kuopio
Tiina Seppä – Tiedekantin haastattelija
FT Tiina Seppä on kulttuurintutkija ja perinteentutkimuksen dosentti, jonka erityisalaa on kansanrunouden tutkimus. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa kulttuurintutkimuksen vanhempana tutkijana.
Sepän tutkimuksessa ovat kulkeneet mukana kohtaamiset, henkilökohtaisuus, tunteet sekä kulttuuriperinnön ja tiedon rakentuminen. Viime vuosina hänen tutkimuksensa on suuntautunut erityisesti metsiin, soihin, lajienvälisiin suhteisiin ja ympäristöhumanistiseen tutkimukseen. Hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa Wandering in the Woods: Forest–Human Relations in Archival Oral Folklore -tutkimushanketta.
Seppää kiinnostaa, millaisten kerrostumien varaan käsityksemme maailmasta rakentuvat ja mitä menneisyyden kulttuuriperintö voi opettaa nykyisestä luontosuhteestamme.
”Haluan selvittää, minkä kaiken varassa tieto rakentuu. Haluan avata menneen maailmankuvia, nykyistä ymmärrystä ja tulevaakin.”
Kirjakantin Tiedekantissa Tiina Seppä johdattaa Sanna Hukkasen ja Mikko Kamulan keskusteluun myyttisestä metsästä, kansanperinteestä, tarinoista ja ihmisen suhteesta muuhun luontoon.
Tiedekantti: Myyttinen metsä
Mikko Kamula & Sanna Hukkanen
Haastattelijana FT Tiina Seppä
To 12.11.2026 klo 12.00–13.30
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Tatu Kokko
Tatu Kokko on Kuopiossa asuva savolainen kirjailija. Hän on syntynyt Kaavilla ja asunut Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Keniassa. Savolaiset ja karjalaiset juuret ovat osa Kokon omaa historiaa: hänen isoäitinsä tuli Savoon Laatokan rannalta Impilahdelta.
Kokon uusin romaani Minä, Ajuma (Icasos, 2026) vie lukijan Keniasta kuvitteelliseen, dystooppiseen Pohjolaan.
Romaanissa Kokko käsittelee pakolaisuutta, juurettomuutta, identiteettiä, ihmisarvoa ja selviytymistä. Kenialainen kulttuuri ja arki ovat teoksessa vahvasti läsnä, ja niiden kuvaamisen taustalla ovat kirjailijan oma kokemus Keniassa asumisesta sekä teosta varten tehty taustatyö.
Kokko on julkaissut kirjallisuutta eri-ikäisille lukijoille. Syksyllä 2026 ilmestyi Minä, Ajuma -romaanin lisäksi nuorille suunnatun Rob McCool -sarjan viides osa, Rob McCool ja kätketty laakso.
Kirjakantissa:
La 14.11.2026 | Kuopion pääkirjasto
Kirjailija Tatu Kokko haastattelee Tommi Sirviötä. KUOPION PÄÄKIRJASTO / YLÄLAVA
klo 11.00–11.45 | Tommi Sirviö
Martti Leiwo
Martti Leiwo on klassillisen filologian tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti, jonka erityisaloja ovat kielitiede, kielikontaktit sekä kaksi- ja monikielisyys. Hän työskenteli klassillisen filologian yliopistonlehtorina vuoteen 2021 saakka ja on toiminut myös kreikan kielen ja kirjallisuuden professorina sekä Suomen Ateenan-instituutin johtajana vuosina 2008–2013.
Tutkimustyön rinnalla Leiwo on syventynyt kreikkalaiseen musiikkiin ja nykykreikkalaiseen runouteen. Parhaillaan hän suomentaa yhdessä Riikka P. Pulkkisen kanssa kreikkalaisen runoilijan Konstantinos Kavafiksen tuotantoa. Valmisteilla olevaan Kustannusliike Parkon julkaisemaan teokseen kootaan Kavafiksen koko tuotanto.
Kirjakantissa Martti Leiwo on mukana lauantaina 14.11. MUSE-illassa, jossa Kreikkaa lähestytään musiikin, kirjallisuuden, tanssin ja keskustelun kautta. Leiwo pitää illan aikana kaksi lyhyttä puheenvuoroa:
Kreikkalainen kaupunkimusiikki
Matka kreikkalaisen kaupunkimusiikin maailmaan ja sen kulttuurisiin taustoihin.
La 14.11. klo 17–19 | Kahvila-Ravintola SalaCavala
MUSE-ilta / Kirjakantti goes Kreikka
Konstantinos Kavafis – runoilija ja uusi suomennos
Puheenvuoro Kavafiksen runoudesta sekä tekeillä olevasta uudesta suomennoksesta, johon kootaan hänen koko tuotantonsa.
Klo 19 alkaen | Rosebud-kirjakauppa
Ilta jatkuu kirjallisuuden, keskustelujen, kohtaamisten ja maailmanmusiikin parissa.
Leiwo on mukana illassa myös Souvlaki-orkesterin muusikkona.
Vapaa pääsy.
Tuire Krogerus
Yrittäjien kirjakantti
Tuire Krogerus on kirjailija, yrittäjä ja sijoittaja, jonka juuret ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Krogerus työskenteli pitkään perheyrityksensä johdossa ennen siirtymistään tavoitteellisesti kirjoittamisen pariin.
Krogeruksen esikoisromaani Majakan varjo ilmestyi keväällä 2025. Syksyllä 2026 ilmestyvä toinen romaani Kunnes valo palaa sijoittuu savolaiseen järvi- ja metsämaisemaan ja käsittelee muun muassa uskoa, lähtemistä ja jäämistä sekä ihmisen suhdetta menneisyyteen. Krogerusta kiinnostavat kirjoittamisessa erityisesti se, miten mennyt näkyy meissä, oikeudenmukaisuuden hauraus ja katveeseen jääneet näkökulmat.
Kirjakantissa:
PERJANTAI 13.11. klo 13.00–16.30 YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI Novapolis, CoWork Tastory Origo Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
Tuire Krogerus osallistuu keskusteluun kirjoittamisesta ja yrittäjyydestä sekä siitä, miten yrittäjän ja kirjailijan työ, osaaminen ja erilaiset ammatilliset roolit voivat kietoutua yhteen.
Solja Krapu-Kallio
Solja Krapu-Kallio on Kuopiossa asuva kirjailija, esiintyvä runoilija ja juontaja. Pohjois-Savosta lähtöisin oleva Krapu-Kallio muutti 15-vuotiaana Ruotsiin ja asui pitkään Uumajassa. Hän on kirjoittanut laajan tuotannon runoutta, romaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta niin ruotsiksi kuin suomeksi.
Krapu-Kallio tunnetaan erityisesti lavarunoilijana ja tarinankertojana. Hän on voittanut Ruotsin lavarunouden mestaruuden vuosina 1997 ja 1998 sekä Suomen Poetry Slam -mestaruuden vuonna 2019. Hänen runoudessaan yhdistyvät arkiset havainnot, huumori, rytmi ja tarinallisuus. Krapu-Kallio on kokenut esiintyjä, jonka tekstit elävät erityisesti ääneen esitettyinä ja vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
Kirjakantissa Krapu-Kallio nähdään useassa roolissa. Hän toimii avajaisten ja Elämäkerrallisen klubin juontajana sekä on mukana festivaalin lavarunousbattlen vetäjänä.
Perjantain Poetry Slamissa Kahvila-ravintola SalaCavalassa Kuopioon saapuu lavarunoilijoita muun muassa Jyväskylästä ja Oulusta. Luvassa on leikkimielinen joukkuekilpailu – mutta runouden äärellä kisataan myös tosissaan. Mukana on Suomen eturivin lavarunoilijoita.
Krapu-Kallio on lisäksi mukana Vestäjät ry:n ja Kuopion Kameraseuran yhteisen näyttelyn kokoamisessa yhdessä Vestäjien aforistikko Esko Lovenin kanssa. Näyttely on esillä Kuopion museolla Kirjakantti-viikon aikana.
Kirjakantissa:
Ma 9.11. | Kuopion kaupunginteatteri – Kirjakantin avajaisten juontajana
Ti 10.11. | Kuopion kaupunginteatteri – Elämäkerrallisen klubin juontajana
Pe 13.11. klo 18.00–20.00 | Kahvila-ravintola SalaCavala – Poetry Slam
Kuopion museo | Kirjakantti-viikko – Vestäjät ry:n ja Kuopion Kameraseuran yhteisnäyttelyn kokoajana yhdessä Esko Lovenin kanssa.
Anne Tarsalainen
Elämäkertaklubilla Kuopion kaupungin teatterilla
Anne Tarsalainen on tuusulalainen kirjailija, vapaa toimittaja, sanataideohjaaja ja sosiaalikasvattaja. Hänelle myönnettiin Vuoden tuusulalainen kirjoittaja 2025 -tunnustuspalkinto hänen laajasta ja monipuolisesta kirjoitustyöstään sekä kirjallisen kulttuurin edistämisestä.
Tarsalaisen kirjoittamisessa keskeisiä aiheita ovat muisti, sukuhistoria, vaikeneminen, menetys ja selviytyminen – se, miten menneisyyden kokemukset kulkevat ihmisessä ja sukupolvien välillä.
Romaanissaan Näistä ei puhuta Tarsalainen sukeltaa oman sukunsa historiaan ja erityisesti isoäitinsä Sylvin vaiheisiin. Teosta varten hän on tehnyt laajaa taustatyötä arkistoissa, vanhoissa sanomalehdissä ja paikallishistoriallisissa aineistoissa sekä haastatellut ihmisiä. Sukutarinan kautta avautuvat samalla Suomen historian yhteiskunnalliset murrokset, köyhyys, häpeä ja vaikenemisen kulttuuri.
Suruvettä-runoteoksessa Tarsalainen kirjoittaa menettämisestä, surusta ja siitä, kuinka elämä jatkuu kuoleman ja luopumisen jälkeen. Omaelämäkerrallisuus ja eletty elämä ovat vahvasti läsnä hänen tuotannossaan.
Tarsalainen on ohjannut aikuisille omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmiä ja nuorille luovaa kirjoittamista. Toimittajana hän on käsitellyt muun muassa lapsia ja nuoria, kasvatusta, perhettä, ihmissuhteita, terveyttä ja historiaa.
Jo aiemmin festivaalipäivänä Tarsalainen työskentelee yhdessä sellisti Matti Makkosen kanssa Kuopion museon Monitoimitilassa avoimissa harjoituksissa, joihin yleisö on tervetullut seuraamaan työskentelyä. Päivän aikana teksti, runous ja sellomusiikki rakentuvat yhteiseksi esitykseksi. Illassa Tarsalaisen tekstit ja runous kietoutuvat Makkosen sellomusiikkiin.
Kirjakantissa:
Elämäkerrallinen klubi
Ti 10.11.2026 | Kuopion kaupunginteatteri
Anne Tarsalaista haastattelee Aino-Maria Savolainen (Amma).
Mukana sellisti Matti Makkonen.
Avoimet harjoitukset
Ti 10.11.2026 | Kuopion museo, Monitoimitila
Anne Tarsalainen & Matti Makkonen
Yleisö on tervetullut seuraamaan työskentelyä.
Virpi Rautsiala / Minna Canth Kuopio ry
Minna Canth Kuopio ry:n tervehdys ja näkökulma Minna Canthin yrittäjäperintöön – silta Minna Canthin ajasta tämän päivän yrittäjyyteen.
Virpi Rautsiala (TeM) on Minna Canth Kuopio ry:n puheenjohtaja, taiteilija, kouluttaja ja sivutoiminen yrittäjä. Valtioneuvosto nimitti Rautsialan Taide- ja kulttuurineuvoston ainoaksi itäsuomalaiseksi jäseneksi kaudelle 2026–2029.
Vuonna 1991 perustettu Minna Canth Kuopio ry edistää Minna Canthin arvoja ja kulttuuriperintöä painottaen yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Yhdistyksen nimi on kunnianosoitus Minna Canthille, jonka pääasiallinen elämäntyö kirjailijana, liikkeenharjoittajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana tapahtui Kuopiossa. Kesällä 2026 yhdistys kunnosti yhteistyökumppaniensa tuella Minna Canthin haudan ja on aktivoitunut järjestämään Minna Canthin arvoihin liittyviä tilaisuuksia.
PERJANTAI 13.11. klo 13.00–16.30 YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI Novapolis, CoWork Tastory Origo Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
Kuva. Laura Malmivaara
Julia Delgado
JULIA DELGADO – KIRJAKANTIN MUSIIKKIVIERAS
Julia Delgado on suomalainen muusikko ja laulaja-lauluntekijä, joka lumoaa kuulijansa folk-musiikillaan. Hänen musiikissaan yhdistyvät herkkä tunnetila ja kaupungin sykkeestä ammentava energia. Kappaleet kietoutuvat usein elämänrytmiin ja elämän monimuotoisuuteen.
Delgadon uusin single ”Sitä ennen” julkaistiin viime joulukuussa Alakulttuuritalo-levymerkin kautta.
Kirjakantissa Julia Delgado esiintyy festivaaliviikon aikana eri puolilla Kuopiota ja kohtaa monenikäisiä yleisöjä.
Ma 9.11. Kirjakantti 2026 – avajaiset, Kuopion kaupunginteatteri
Ti 10.11. vierailu Minna Canthin koululla
Ke 11.11. klo 19.00 oma keikka Pannuhuoneella
La 14.11. Perhepäivä, Perheentalo
Su 15.11. Nuorten Kirjakantti, KulttuuriAreena 44
Julia Delgadon musiikki kulkee näin mukana läpi Kirjakantti-viikon – avajaisista koululaiskohtaamisiin, omaan klubikeikkaan sekä lasten, perheiden ja nuorten ohjelmaan.
Kirjakantin yleisölle avoimiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Lotta Salin
Yrittäjien kirjakantti
Lotta Salin on kauppatieteiden tohtori ja tutkijatohtori UEF Business Schoolissa. Hän väitteli kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2025. Lotan työpäivät kuluvat tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa.
Hänen tutkimuksensa keskittyy muun muassa etäjohtamiseen, digitaaliseen viestintään ja virtuaalitiimeihin. Lotta on myös yksi Gaudeamuksen julkaiseman Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä -teoksen kirjoittajista.
Yrittäjien Kirjakantissa Lotta Salin esiintyy yhdessä Jonna Koposen kanssa inspiraatiopuheenvuorossa, jonka lähtökohtana on Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä -teos.
Pe 13.11. klo 14.50–15.15
Inspiraatiopuheenvuoro – Jonna Koponen & Lotta Salin
Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä (Gaudeamus)
📍 Novapolis | CoWork Tastory Origo
Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
Jonna Koponen
YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI
Jonna Koponen on markkinoinnin professori UEF Business Schoolissa, Itä-Suomen yliopistossa. Hän on väitellyt sekä viestintätieteistä että kauppatieteistä. Hänen työhönsä kuuluu opetusta, tutkimusta ja ohjausta sekä yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Koposen tutkimus keskittyy muun muassa myynnin johtamiseen, asiakassuhteisiin ja vuorovaikutukseen, etäjohtamiseen ja digitaaliseen viestintään sekä siihen, miten tekoäly muuttaa työtä, osaamisvaatimuksia ja johtamista.
Jonna Koponen on myös yksi Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä –kirjan kirjoittajista.
Kirjakantissa Jonna Koponen esiintyy yhdessä Lotta Salinin kanssa Yrittäjien Kirjakantissa:
Pe 13.11. klo 14.50–15.15 |
PERJANTAI 13.11. klo 13.00–16.30 YRITTÄJIEN KIRJAKANTTI Novapolis, CoWork Tastory Origo Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
Inspiraatiopuheenvuoro
Jonna Koponen & Lotta Salin
Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä (Gaudeamus)
📍 Novapolis | CoWork Tastory Origo
Microkatu 1, M-rakennus, Kuopio
Veera Vartiainen
VV-machine
Kirjakantin residenssitaiteilija Veera Vartiainen / VV-machine on Helsingissä työskentelevä visuaalinen taiteilija. Hän työskentelee digitaalisten kuvien, luonnonmateriaalien sekä kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen materiaalien parissa. Digitaalinen työskentely ja käsin tekeminen kulkevat rinnakkain ja kohtaavat teoksissa, installaatioissa ja materiaalisissa kokeiluissa.
Vartiaisen teoksissa yhdistyvät surrealistinen ja visionäärinen kuvasto sekä luonto, teknologia, tiede ja mytologia. Hän tuo yhteen asioita, joita on totuttu pitämään toisistaan erillisinä tai jopa vastakohtina.
Taiteellisen työskentelyn lisäksi Vartiainen toteuttaa yhteisöllisiä projekteja, opettaa taidetta sekä työskentelee tapahtumatuotannon ja kuratoinnin parissa.
Kirjakantissa VV-machine on mukana Taidekantti-kokonaisuudessa, jossa eri taiteenlajit, materiaalit ja taiteellinen työskentely kohtaavat vuoden 2026 Metsä-teeman
Mermaid Slaughterhouse
Mermaid Slaughterhouse on taidekollektiivi, joka tarkastelee ja murtaa naiseuteen ja perinnekäsitöihin liittyviä stereotypioita nykytaiteen keinoin. Kollektiivin työskentelyssä kohtaavat luonto, muinainen mytologia, nykytaide, tiede, käsityö ja digitaaliset menetelmät.
Mermaid Slaughterhouse käyttää perinnekäsitöihin yhdistettyjä luonnonmateriaaleja, kuten kalannahkaa ja pajua, mutta tuo ne uusiin yhteyksiin hyödyntämällä esimerkiksi laserleikkausta ja muita digitaalisia työkaluja. Työskentely nostaa esiin perinteisten materiaalien taiteellisen arvon ja tutkii samalla taidekäsityön yhteisöllisyyttä.
Kollektiivin työskentelyssä korostuvat ekologisuus, yhteisöllisyys ja ruohonjuuritason feminismi sekä ajatus henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kietoutumisesta toisiinsa.
Kirjakantissa Mermaid Slaughterhouse on mukana Taidekantti-kokonaisuudessa, jossa kollektiivin työskentely liittyy luontevasti Metsä-teeman ympärille rakentuvaan luonnon, taiteen ja erilaisten materiaalien vuoropuheluun.

Kaisa Raittila
Siimeeksessä retriitti
Kaisa Raittila on helsinkiläinen kirjoittaja, kirjoittamisen ohjaaja ja kirjoittamaan innostaja. Raittilan kirjallinen ura alkoi 1970-luvulla nuoria kirjoittajia esiin nostaneessa Kontakti-sarjassa, jossa hän debytoi 11-vuotiaana. Nuoruusvuosien tuotantoa seurasi tietokirjoja, elämäkertoja, runoa ja proosaa. Raittila tunnetaan erityisesti kirkollisen kielen tuoreuttajana ja erilaisten vähemmistöjen puolestapuhujana.
Koventuneessa ja kaventuneessa kustannuskentässä Raittila kannustaa kirjoittajia etsimään lukijoita paitsi omakustantein myös kirjoittajaryhmistä ja sosiaalisen median alustoilta sekä elvyttämällä ääneen lukemisen perinnettä.
Kaisa Raittila Kirjakantissa
Kirjakantin oheisohjelmana Raittila ohjaa kirjoitusretriitin yhteistyössä Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Siimeksessä-otsikolla liitytään Kirjakantin tämän vuoden teemaan, ”nyt kirkko metsäni olla saa”.
Kirjallisin sormiharjoituksin retriitissä etsitään kulkureittiä vesaikkojen tihentymistä aukeaan paikkaan ja yritetään hiljaisuudessa kirjoittamalla nähdä metsä puilta. Ohjattu kirjoituspolku jatkuu perjantai-illasta lauantai-iltapäivään. Yö vietetään Tuomiokirkossa.
Ilmoittautuminen linkistä: https://www.mvs.fi/srk/kuopio/url/fGbVxQXda2
Hutti Heita
– Forest Trance at Sotku
Saturday night at Sotku continues with a rave featuring Hutti Heita.
Hutti Heita was formed in Oslo, Norway, in 2004 by Alf Olsen and Kim Svendsen. More than two decades later, the project is considered one of the originators of the forest trance style. Tracks such as Twisting the Night Away and Indianer brought early attention to both Hutti Heita and their label, Yggdrasil Records.
Today, Hutti Heita consists of Kim Svendsen and Finnish co-pilot Aarne Sarvela, with Alf Olsen joining occasionally.
With its hypnotic and psychedelic forest trance sound, Hutti Heita is a perfect match for Kirjakantti 2026 and this year’s theme: Forest.
Sat 7 Nov | Sotku / ITAK Stage
Kirjakantti Opening Weekend & Rave
Glen Calleja
Glen Calleja on Maltalla asuva kirjailija, toimittaja ja pienkustantaja. Hän voitti vuonna 2025 Maltan kansallisen kirjapalkinnon teoksellaan SOMNVM, joka on runollinen meditaatio unesta ja ikuisen levon viettelevyydestä. Calleja on myös pienkustantamo Kotba Callejan perustaja.
Callejaa kiinnostavat runous käytäntönä, kirjat esineinä sekä se, mitä tapahtuu, kun kieli, paperi ja ihmiset jätetään keskenään ilman valvontaa. Hänen työskentelyssään yhdistyvät vaihtoehtoiset kirjarakenteet, löydetty materiaali, kirjansidonta, improvisaatio ja performatiivisuus.
Viimeisten kahden vuoden ajan Calleja on tutkinut ja kirjoittanut runokokonaisuutta lajienvälisistä ystävyyssuhteista ja nykyanimismista.
Calleja on Maltan Rabatissa toimivan kulttuuritila Studio Solipsiksen toinen perustaja sekä maltalaisen kirjallisuuden asemaa edistävän Fondazzjoni HELAn toinen perustaja ja puheenjohtaja.
Hänen teoksiaan ovat eki t’eki (2002), IR-RAĠEL (2010), kull flgħaxija kif mal-għabex tnin u tmut saħħet il-jum (2014), Iswed Assolut (2016) ja SOMNVM (2024).
Glen Calleja Kirjakantissa
To 12.11. klo 12.00–13.30 | Itä-Suomen yliopisto, Snellmania
Tiedekantissa Calleja kohtaa kirjailija ja tutkija Mira Hulkkosen. Keskustelua kirjallisuudesta, ihmisen ja muun elollisen suhteesta.
To 12.11. | Kuopion museo
Avoin taiteellinen työskentely yhdessä runoilija Mikko Rädyn ja sellisti-säveltäjä Matti Makkosen kanssa.
Pe 13.11. | Kuopion museo ja Kuopion pääkirjasto
Taiteellinen työskentely jatkuu museolla.
La 14.11. | Kuopion pääkirjasto
Calleja esiintyy Kirjakantin pääpäivänä yhdessä Mikko Rädyn ja Matti Makkosen kanssa
La 14.11. illalla | Rosebud Kuopio
Kansainvälisessä kirjallisuusillassa Calleja lukee tekstejään maltaksi ja englanniksi
Kirjakantti-viikon aikana Callejalta nähdään ja kuullaan myös ääni-installaatio Kuopion museolla.
Glen Calleja
Glen Calleja is a writer, editor and small-press publisher based in Malta. He is the winner of the 2025 National Book Prize for SOMNVM, a poetic meditation on sleep and the seduction of eternal rest. He is also the founder of Kotba Calleja, a small press publisher.
Calleja is interested in poetry as a practice, books as objects, and the strange things that happen when language, paper and human beings are left unsupervised. His work frequently involves alternative book structures, found material, bookbinding, improvisation and performative elements.
For the past two years, he has been researching and writing a corpus of poems exploring interspecies friendships and contemporary animism.
Calleja is co-founder of Studio Solipsis, a cultural venue in Rabat, Malta, and co-founder and president of Fondazzjoni HELA, which advocates for the Maltese literary sector.
He is also the author of eki t’eki (2002), IR-RAĠEL (2010), kull flgħaxija kif mal-għabex tnin u tmut saħħet il-jum (2014), Iswed Assolut (2016) and SOMNVM (2024).
Glen Calleja at Kirjakantti
Thu 12 Nov, 12:00–13:30 | University of Eastern Finland, Snellmania
At Tiedekantti, Calleja meets writer and researcher Mira Hulkkonen for a conversation about literature, relationships between humans and other living beings, interspecies friendships and contemporary animism. Calleja will read his work in Maltese and English.
Thu 12 Nov | Kuopio Museum
Open artistic work with poet Mikko Räty and cellist-composer Matti Makkonen.
Fri 13 Nov | Kuopio Museum and Kuopio Main Library
The artistic collaboration continues at the museum.
Sat 14 Nov | Kuopio Main Library
Calleja performs with Mikko Räty and Matti Makkonen
Sat 14 Nov, evening | Rosebud Kuopio
At the international literary evening,
During Kirjakantti, Calleja will also present an audio installation at Kuopio Museum.
Photo: Lisa Attard (www.lisattard.com)
Minna Väisänen
Minna Väisänen on Kuopiossa asuva psykologi ja kirjoittaja. Hän on kirjoittanut runoja, laulutekstejä ja näytelmäkäsikirjoituksia koko ikänsä. Kirjoittaminen on hänelle tapa jäsentää ajatuksia, tilanteita ja tunteita – hänen omien sanojensa mukaan hengittämistä.
Kuopiossa Väisänen on löytänyt tiensä myös Vestäjien kirjoittajaryhmiin, jotka ovat tarjonneet yhteisön omalle kirjoittamiselle ja muiden sanataiteesta nauttimiselle.
Hänen runojaan on julkaistu teoksessa Valoa, varjossakin (Minna Pakarinen, 2017). Vuonna 2026 ilmestyi yhdessä Markku Pakarisen kanssa kirjoitettu dialoginen teos Taloon tuli kutsumaton vieras, joka kuvaa muistisairauden etenemistä sekä sairastuneen että rinnalla kulkevan ajatusten ja tunteiden kautta.
Kirjakantissa Minna Väisänen on mukana maanantaina 9.11. Kuopion kaupunginteatterilla Kirjakantti 2026 – METSÄ -festivaalin avajaisissa esittelemässä uutta kirjaansa.
Kuopion Kreikan Ystävät ry & Madares-tanssiryhmä
Kuopion Kreikan Ystävät ry on jo 48 vuoden ajan vaalinut kreikkalaista kulttuuriperinnettä Kuopiossa ja rakentanut ystävyyden siltoja Suomen ja Kreikan välille. Yhdistyksen toiminta ja tapahtumat ovat avoimia kaikille kreikkalaisesta kulttuurista kiinnostuneille.
Kreikkalaisia tansseja on tanssittu Kuopiossa jo 1970-luvulta lähtien, ja yhdistyksen tanssikerho perustettiin vuonna 1982. Madares-tanssiryhmä on saanut nimensä Kreetan Valkoisista vuorista, Madares-vuoristosta. Ryhmän kokoonpano vaihtelee tapahtumittain.
Kirjakantissa Madares tuo kreikkalaisen tanssin osaksi MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -iltaa SalaCavalassa la 14.11 klo 17.00-19.00

Outi Piiroinen
Outi Piiroinen on taidegraafikko, kuvataiteilija ja kyläaktivisti, joka asuu ja työskentelee metsien keskellä Pohjois-Karjalassa. Piirtäjänä tunnetun Piiroisen työskentely on viime vuosina laajentunut veistoksiin, kokemuksellisiin installaatioihin ja monitaiteellisiin projekteihin.
Metsä ja kotia ympäröivä luonto ovat Piiroisen taiteen keskeisiä lähtökohtia – koti, turva ja inspiraation lähde. Teoksissaan hän käsittelee suomalaista luontosuhdetta, paikallisuutta, juuria ja ihmisen paikkaa osana ekososiaalista kokonaisuutta. Piiroinen haluaa muistuttaa, että ihminen on osa luontoa, ei sen yläpuolella, ja näkee taiteen muutoksen ja toivon välineenä.
Piiroinen työskentelee parhaillaan Koneen Säätiön Metsän puolella -rahoituksella kahden toisiaan tukevan kokonaisuuden parissa: monitaiteellisen Pesä-esityksen skenografian sekä Kotimetsäni-installaatioteoksen parissa.Kirjakantissa Outi Piiroisen taide liittyy vahvasti vuoden METSÄ-teemaan.
Hänen suunnittelemansa Pesä esityksen skenografia nähdään festivaaliviikolla osana lasten ja nuorten Kirjakanttia.
Kuvat: Jyri Keronen

Souvlaki-orkesteri – kreikkalaisen musiikin lämpöä ja rytmejä
Souvlaki-orkesteri (Σουβλάκι Ορχήστρα) tuo Kirjakanttiin kreikkalaisen musiikin lämpöä, rytmejä ja juhlan tunnelmaa.
Vuonna 1996 perustettu yhtye on esiintynyt sadoissa konserteissa Suomessa ja ulkomailla. Orkesteri on vieraillut useita kertoja Kreikassa ja esiintynyt Suomessa kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Suomi–Kreikka-yhdistysten tilaisuuksissa. Yhtye on tehnyt yhteistyötä myös kreikkalaisten tanssiryhmien, kuten Meltemia Dancersin, kanssa.
Souvlaki-orkesterin ohjelmistossa kohtaavat vanha kreikkalainen rebetika-musiikki, perinteiset kansantanssisävelmät sekä iskelmällisempi laïkó-musiikki. Yhtyeen soitossa kreikkalainen musiikkiperinne elää vahvana ja kutsuu yleisön mukaan musiikin ja tanssin maailmaan.
Souvlaki-orkesteri Kirjakantissa
Kirjakantissa Souvlaki-orkesteri esiintyy MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -illassa, jossa kirjallisuus, musiikki, laulu ja kreikkalainen tanssi muodostavat yhteisen monitaiteisen kokonaisuuden.
Souvlaki-orkesterin kokoonpano Kuopiossa:
- Ilias Missyris – laulu, baglamas ja kitara
- Matti Jakobsson – bouzouki
- Edmond Nushi (Edi Nuss) – viulu
- Martti Leiwo – vieraileva muusikko, bouzouki ja oud
MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman
📅 Lauantai 14.11.2026 klo 17–19
📍 Ravintola SalaCavala, Kuopio
Tervetuloa kokemaan kreikkalaisen musiikin ja kirjallisuuden yhteinen juhla!

Carreteros – maailmanmusiikkia yli rajojen
Carreteros on maailmanmusiikkiyhtye, jonka ohjelmistossa matkataan musiikin mukana maasta ja kulttuurista toiseen. Yhtyeen musiikissa kohtaavat espanjalaiset sävyt ja flamenco, Latinalaisen Amerikan musiikki, itäeurooppalainen juutalainen klezmer, Balkanin rytmit sekä kreikkalainen ja serbialainen musiikki. Mukana kuullaan myös swingjazzia ja kotimaisia sävelmiä.
Carreteroksen kokoonpano vaihtelee esiintymisten mukaan.
Kirjakantin MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -illassa la klo 19.00 – 21.00 Rosebudissa mukana ovat:
Salla Savonlahti – huilu
Jarmo Saarti – rytmit ja ukulele
Heikki Hintikka – kitara
Markku ”Max” Huttunen – kitara ja koskettimet
Mari Sihvo – laulu
Susanna Mieskonen-Makkonen
Susanna Mieskonen-Makkonen on viulisti ja freelancemuusikko, jonka työ ulottuu klassisesta musiikista tangoon, musiikkiteatteriin, oopperaan ja monitaiteisiin produktioihin.
Uransa aikana Mieskonen-Makkonen on työskennellyt muun muassa Herzelia Chamber Orchestrassa Israelissa sekä Kuopion, Porin ja Mikkelin kaupunginorkestereissa ja Savonlinna-kvartetin I-viulistina. Freelancemuusikkona hän on esiintynyt lukuisissa erilaisissa kokoonpanoissa ja produktioissa. Hän soittaa muun muassa argentiinalaiseen tangoon erikoistuneessa Trio Tanguangossa, suomalaisen tangon TangoMaestro Orchestrassa sekä monipuolisessa Nova Ensemblessä.
Mieskonen-Makkonen on työskennellyt laajasti myös teatteri- ja oopperaproduktioissa sekä kymmenissä äänite- ja tallenneproduktioissa. Kotimaan lisäksi hän on esiintynyt viulistina useissa Euroopan maissa sekä muun muassa Georgiassa, Israelissa ja Turkissa.
Susanna Mieskonen-Makkonen esiintyy Taidekantissa osana Kirjakanttia festivaalin avajaisissa Kuopion kaupunginteatterilla ma 9.11 yhdessä Sari Siltavuoren ja sellisti-säveltäjä Matti Makkosen kanssa. Hänet kuullaan myös MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -illassa SalaCavalassa la 14.11, jossa kirjallisuus, musiikki, laulu ja eri kulttuurit kohtaavat
Tero Mielonen – kirjailija ja sarjakuvakulttuurin edistäjä
Tero Mielonen on tieteen popularisointiin erikoistunut kirjailija, Pohjois-Savon sarjakuvaseuran puheenjohtaja sekä KVAAK Kirjan perustajajäsen. Hänen kirjojaan on käännetty englanniksi, ruotsiksi, latviaksi ja bulgariaksi.
KVAAK Kirja edistää merkittävien sarjakuvateosten julkaisemista suomeksi joukkorahoituksen ja kustantajayhteistyön avulla. Toiminnassa on mukana sarjakuva-alan ammattilaisia ja aktiivisia harrastajia.
Kirjakantissa keskiviikkona 11.11. Mielonen esittelee Pohjois-Savon sarjakuvaseuran toimintaa ja sarjakuvakirjallisuutta keskiviikon keskustelutilaisuuden jälkeen.
Sarjakuvaseuran Vinkkikuusi
Pohjois-Savon sarjakuvaseura tuo Kirjakanttiin Vinkkikuusen Museon Monitoimitilaan, johon ripustetaan sarjakuvien lukuvinkkejä. Festivaalivieraat voivat tutustua suosituksiin ja lisätä kuuseen myös omia suosikkejaan.
MIY-SHA | FLOW- & TULITAIDE
Miy-Sha (Mirka Aikio) on ilma-akrobatian, tanssin, flow-taiteen ja tulitaiteen esiintyjä. Hän on vaikuttanut Soul Sirco -sirkusryhmässä ja esiintyy nykyisin itsenäisenä taiteilijana.
Psykebileiden alussa Miy-Sha johdattaa yleisön illan tunnelmaan lyhyellä performanssilla, jossa yhdistyvät mystisyys, huiviviuhkojen hypnoottinen liike ja tanssi.
Myöhemmin illalla Mirka esiintyy tulien kanssa ulkona sään salliessa.
Liikettä, valoa ja tulta!
7.11. klo 18 Sotku, Kuopio
Vapaa pääsy!
Stop häirinnälle -yhdenvertaisuuskahvila
Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry × Kirjakantti 2026
Kahvia, pullaa ja kohtaamisia Minna Canthin hengessä!
Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry:n kaikille avoin yhdenvertaisuuskahvila toteutetaan Minna Canthin hengessä, rohkeasti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ihmisarvon puolesta.
Kirjakantin aikana kahvila kutsuu ihmiset kolmena päivänä saman pöydän ääreen kohtaamaan, vaihtamaan ajatuksia ja nauttimaan yhteisestä kahvihetkestä.
Tarjolla on vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja kahvintuottajien oikeudenmukaiseen korvaukseen panostavan helsinkiläisen pienpaahtimon Kaffa Roasteryn käsityönä paahtamaa kahvia, tuoretta pullaa sekä muita kahvilatuotteita.
Minna Canthin salongissa ihmiset kokoontuivat keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja jakamaan ajatuksia yhteiskunnasta. Samassa hengessä haluamme luoda tilaa kohtaamisille, joissa jokainen on tervetullut mukaan.
Tervetuloa kahville yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon puolesta!
Nam-Ke – sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija
Nam-Ke on kuopiolainen, monikulttuuritaustainen sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on erikoistunut sanattomaan tarinankerrontaan, jossa luonto, vahvat värit, fantasia ja ihmisten väliset yhteydet ovat keskeisiä elementtejä.
Kirjakantissa Nam-Ke piirtää yleisön nähden sivuja tekeillä olevasta Pikku-Otus pelkää -sarjakuvastaan, jonka Kissanviikset-kustantamo julkaisee keväällä 2027.
Nam-Ke tunnetaan Pikku-Otus-sarjakuvistaan ja Plenty-kollektiivin antologioista. Hän toimii aktiivisesti Plenty-kollektiivissa sekä Pohjois-Savon sarjakuvaseurassa.
Nam-Ke livepiirtämässä!
Tule katsomaan, kuinka sarjakuvasivut syntyvät!
Sarjakuvataiteilija Nam-Ke piirtää livenä Rosebud-kirjakaupassa Kirjakantin aikana 13.–14. marraskuuta.
Työn alla ovat sivut uudesta Pikku-Otus pelkää -sarjakuvasta, joka ilmestyy keväällä 2027 Kissanviikset-kustantamolta.
Pe 13.11. klo 11–18
La 14.11. klo 11–16 ja 19–21
Rosebud-kirjakauppa, Kuopio
Tule kurkistamaan, miten Pikku-Otuksen maailma rakentuu kuva kuvalta!
Kirjakantti 2026 – Metsä I
Vapaa pääsy.

Merja Pennanen – näyttelijä, teatteriopettaja ja yhteisötaiteilija
Merja Pennanen on näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, teatteriopettaja ja yhteisötaiteilija. Hänen työssään yhdistyvät esittävä taide, osallistavat menetelmät sekä teatterin vieminen uusien yleisöjen ja erilaisten yhteisöjen pariin.
Pennanen on työskennellyt muun muassa Joensuun kaupunginteatterin yhteisötaiteilijana, Pohjois-Karjalan läänintaiteilijana sekä teatterin opetuksen ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämisen parissa.
Kirjakantti 2026 -festivaalilla Pennanen esiintyy Pesä-esityksessä Töyhtiksen roolissa. Lapsille suunnattu esitys yhdistää teatterin, äänen, visuaalisen taiteen ja metsäaiheisen työskentelyn.
Pennanen toimii myös keskustelujen ja taiteellisten kohtaamisten fasilitaattorina. Sunnuntaina hän ohjaa keskustelua Teatteri Sujon JÄLKI-esityksen jälkeen.
Yhdessä Sari Siltavuoren kanssa Pennanen vastaa Taidekantin kehittämisestä ja toteutuksesta. Työ liittyy art.place.people-toimintamalliin, jossa rakennetaan uudenlaisia yhteyksiä taiteilijoiden, paikkojen, yhteisöjen ja yleisöjen välille.
Elokuussa 2026 Pennanen ja Siltavuori tuottivat Unelmien asema -viikon Etelä-Savossa sekä sen yhteydessä mm. taidematkoja junissa. Matkustajien unelmista ja ajatuksista syntyi runoja ja pieniä esityksiä, jotka palautettiin matkustajille taiteen muodossa.

Sari Siltavuori – taiteilija, taidekasvattaja, ohjaaja ja kulttuurituottaja
Sari Siltavuori on monialainen taiteilija, taidekasvattaja, käsikirjoittaja, ohjaaja ja kulttuurituottaja. Hänen työssään yhdistyvät musiikki, teatteri, kirjallisuus, sanataide ja yhteisölliset taideprosessit.
Siltavuori on toiminut vuodesta 2013 Tähtiääni-yrityksensä kautta taiteen, koulutuksen ja kulttuurituotannon parissa. Hän on vuonna 2012 perustetun Sanataidekoulu Aapelin yksi perustajista sekä Kirjakantti-kirjallisuusfestivaalin taiteellinen johtaja ja tuottaja vuodesta 2022.
Taiteilijana Siltavuori työskentelee laulun, puhutun tekstin, teatterin ja monitaiteisten esitysten parissa. Hänen työtään luonnehtii kiinnostus siihen, miten taiteen eri muodot voivat kohdata ja kuinka osallistujien omista kokemuksista voi syntyä taiteellisia sisältöjä.
Taidekasvattajana ja kouluttajana hän on työskennellyt eri-ikäisten osallistujien kanssa lapsista ikäihmisiin. Hänen erityisosaamistaan ovat sanataiteen ja teatterin ohjaaminen, monitaiteiset menetelmät, yhteisötaide sekä saavutettavat työskentelytavat.
Siltavuori toimii myös lasten ja nuorten sanataideohjaajakoulutuksen kouluttajana ja kehittäjänä.
Kirjakantti 2026 -festivaalilla Siltavuori vastaa festivaalin taiteellisesta kokonaisuudesta ja tuotannosta. Hän esiintyy myös laulajana ja spoken word -taiteilijana.
Yhdessä teatterintekijä Merja Pennasen kanssa hän kehittää Taidekanttia ja art.place.people-toimintamallia. Sen tavoitteena on tuoda taidetta uusiin ympäristöihin, rakentaa yhteistyötä eri taiteenalojen ja yhteisöjen välille sekä kehittää uusia työmahdollisuuksia taiteilijoille.
Elokuussa 2026 Siltavuori ja Pennanen tuottivat Unelmien asema – tapahtumaviikon jossa he tekivät mm. taidematkoja paikallisjunissa. Matkustajien kirjoittamista unelmista ja ajatuksista syntyi runoja ja pieniä esityksiä, jotka palautettiin matkustajille taiteen muodossa.
Siltavuoren työssä taide ei ole ainoastaan valmis esitys, vaan myös tapa kohdata, tutkia, oppia ja rakentaa jotakin yhdessä.
Kuva Ulla-Mari Lindström

Kuva Veera Konsti (Sari Siltavuori ja Matti Makkonen) Unelmien asema Aseman Taidelaiturilla 2026)
Aana Kovanen ja Paula Juntunen – satuhetki tukiviittomien avulla
Miten tarina voidaan kertoa niin, että mahdollisimman moni pääsee siitä osalliseksi?
Aana Kovanen ja Paula Juntunen ovat neljännen vuoden tulkki- ja kommunikaatio-ohjaajaopiskelijoita Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak). He tuovat Lasten ja nuorten Kirjakanttiin tukiviitotun satuvideon, joka perustuu Anne Vaskon uuteen Poni – Luonto kutsuu -kirjaan.
Tukiviittomat ovat puheen rinnalla käytettäviä viittomia, jotka helpottavat puheen ymmärtämistä ja tukevat omaa ilmaisua. Tarinoiden ja leikin yhteydessä ne voivat vahvistaa vuorovaikutusta ja kielen kehitystä sekä tehdä yhteisistä satuhetkistä saavutettavampia.
Kovanen ja Juntunen ovat toteuttaneet satuvideon osana kielellisen saavutettavuuden syventäviä opintojaan. Kielellisessä saavutettavuudessa on kyse siitä, että tieto, tarinat ja muut sisällöt ovat mahdollisimman helposti ymmärrettäviä ja että jokaisella on mahdollisuus osallistua, ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi.
Satuvideon tavoitteena on tarjota lapsille ja perheille yhteinen tarinaelämys, johon voi osallistua erilaisista kommunikoinnin lähtökohdista.
Tukiviitottu satuvideo on nähtävissä Lasten ja nuorten Kirjakantissa lauantaina 14.11.2026 Kuopion Perheentalolla. Ja myöhemmin mm Aapelin youtubekanavalla.
Lasten ja nuorten Kirjakantti
La 14.11.2026 klo 10–14
Kuopion Perheentalo
Vapaa pääsy


Riikka Viinikanoja –
kuvataiteilija ja sanataideohjaaja
Riikka Viinikanoja on kuopiolainen kuvataiteilija ja Sanataidekoulu Aapelin vastaava sanataideohjaaja. Hänen työssään yhdistyvät kirjallisuus, kuvataide, osallistava taidekasvatus ja monitaiteinen työskentely.
Viinikanoja on työskennellyt Sanataidekoulu Aapelissa vuodesta 2018 lähtien. Hän suunnittelee ja ohjaa lasten ja nuorten sanataidetyöpajoja sekä toteuttaa kirjallisuus lähtöisiä, monitaiteisia elämystiloja. Lisäksi hän toimii monitaidekasvatuksen ja KAUK-menetelmän kouluttajana.
Kuvataiteilijana Viinikanoja on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Hänen taiteelliseen työhönsä kuuluu muun muassa maalausta, kuvitusta ja yhteisöllisiä taideprojekteja.
Viinikanoja kuuluu Vestäjät ry hallitukseen, jossa hän edustaa Sanataidekoulu Aapelia. Hän vastaa myös Kirjakantin visuaalisen materiaalin suunnittelusta ja toteutuksesta.
Lasten ja nuorten Kirjakantissa Viinikanoja on ollut toteuttamassa KAUK-elämystiloja vuodesta 2020. KAUK eli Kirja Astuu Ulos Kansistaan on kirjallisuuslähtöinen menetelmä, jossa kirjan maailma muuttuu tilaksi, johon voi astua sisään. Tarinat tulevat koettaviksi kuvien, esineiden, leikin, kirjoittamisen ja moniaistisen työskentelyn kautta.
Alla kiven ja kannon – Kirjakantti 2026
Tänä vuonna Riikka Viinikanoja on suunnitellutKuopion Perheentalolle rakentuvan Alla kiven ja kannon -elämystilan, joka saa innoituksensa Kirjakantin Metsä-teemasta ja Anne Vaskon kirjasta Poni: luonto kutsuu.
Elämystila kutsuu tutkimaan metsän pieniä ja suuria yllätyksiä, herättelee metsämuistoja ja rohkaisee astumaan karhunpesään lukemaan.
Tilan toteuttamiseen ja rakentamiseen osallistuvat myös Hatsalan klassillisen koulun kuvataidepainotteinen 8E-luokka sekä päiväkotiryhmät.
Lisäksi yhteisissä Kirjakantin Perhepäivän työpajoissa lasten ja nuorten tekemät kuvat ja muut tuotokset tulevat osaksi elämystilaa.
Alla kiven ja kannon avataan Lasten ja nuorten Kirjakantin Perhepäivässä lauantaina 14.11.2026 klo 10–14 Kuopion Perheentalolla. Avajaispäivänä Sanataidekoulu Aapelin metsätyöpajassa pääsee tutustumaan tilaan toiminnallisesti.
Elämystila jää avajaisten jälkeen koettavaksi Perheentalon aukioloaikoina.
Tervetuloa kurkistamaan alle kiven ja kannon – sinne, missä kirja muuttuu koettavaksi metsäksi!
Kuva: Veny Kumlin

Kuva: Sari Siltavuori
Riikka Viinikanoja rakentamassa synttärikakkua Siilinjärven Perheentalolla Kaikkien lasten synttäreillä
Hanna Morre – kirjailija ja Osuuskumman toimija
Hanna Morre on Kangasniemellä Etelä-Savossa asuva kirjailija, joka kirjoittaa spekulatiivista
fiktiota aikuisille niin romaani- kuin novellimuodossa. Historia, fantasia, kauhu ja science fiction
ovat olleet hänelle rakkaita kirjallisuudenlajeja lapsuudesta lähtien. Hänen teksteissään toistuvat
metsät, valta- ja perhesuhteet, romantiikka, erotiikka sekä synkät pohjavireet.
Morre on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Hänen pääaineensa on kotimainen
kirjallisuus ja sivuaineitaan yleinen kirjallisuustiede, folkloristiikka ja luova kirjoittaminen.
Kirjailijantyön lisäksi hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus kustannustoimittajan työstä, ja
kirja-alalla hän on työskennellyt myös muun muassa kirjamyyjänä ja äidinkielenopettajana.
Vuodesta 2007 lähtien hän on kirjoittanut Morren kirjablogia, joka tunnettiin aiemmin nimellä
Morren maailma.
Morre kuuluu osuuskuntamuotoiseen Osuuskumma-kustantamoon. Hänen itsenäisiä teoksiaan ovat
Tuonen tahto (2016) ja Vastatuulen lohikäärme (2022). Vuonna 2026 ilmestyvässä Lakerta-sarjassa
ovat teokset Maankutsuja ja Merenlaulaja.
Hanna Morre Kirjakantissa
Hanna Morre on mukana Kirjakantissa Osuuskumman kirjailijavieraana sekä osana Taidekantin
koko viikon kirjallista työskentelyä ja kohtaamisia. Hän osallistuu yhdessä Maria Carolen kanssa
kirjailijakeskusteluihin, yleisökohtaamisiin ja kirjallisuuden ammatilliseen ohjelmaan. Kuopion
museolle rakentuva Osuuskumman kirjapiste tuo heidän teoksensa ja spekulatiivisen kirjallisuuden
osaksi festivaaliviikkoa.
Morre osallistuu myös Kirjakantin MUSE-iltaan, johon hänen tuore Merenlaulaja-romaaninsa
tarjoaa erityisen kiinnostavan yhteyden. Teos on vahvasti Kreikka-inspiroitunut ja syntynyt suurelta
osin Kreikassa kirjoittaen. MUSE-illassa kirjallisuus, musiikki ja kreikkalainen kulttuuri kohtaavat,
ja Merenlaulaja tuo kokonaisuuteen nykykirjallisuuden ja fantasian näkökulman.
Kuva: Jone Matilainen
Havu Pärnänen – runoilija ja yhteisöpedagogiopiskelija
Havu Pärnänen on kuopiolainen runoilija ja yhteisöpedagogiopiskelija, jota kiinnostavat erityisesti lavarunous, sanataide ja yhteisöllinen tekeminen.
Pärnänen suorittaa opintojensa viimeistä harjoittelua Sanataidekoulu Aapelissa, jossa hän keskittyy nuorten aikuisten sanataidetoiminnan kehittämiseen. Hän rakentaa yhteistyötä nuorten aikuisten parissa toimivien tahojen kanssa ja etsii uusia mahdollisuuksia avoimelle, matalan kynnyksen ryhmätoiminnalle. Myös hänen opinnäytetyönsä käsittelee nuorten aikuisten sanataidetoiminnan kehittämistä Sanataidekoulu Aapelissa.
Pärnänen kuvailee itseään aloittelevaksi runoilijaksi, jota kiehtoo erityisesti lavarunous. Hänen runoissaan kuuluvat henkilökohtaiset kokemukset ja yhteiskunnalliset kysymykset. Aiheina ovat muun muassa yhteiskunnan binääriset ajattelumallit ja mielenterveyden teemat.
Runouden lisäksi musiikki on tärkeä osa Pärnäsen elämää. Vapaa-ajallaan hän tarttuu kitaraan tai istahtaa rumpusetin taakse. Inspiraatiota ja iloa tuovat musiikki, luonto sekä kohtaamiset ihmisten kanssa.
Havu Pärnänen Kirjakantissa 2026
Kirjakantissa Havu Pärnänen on mukana Lasten ja nuorten Kirjakantin yläkoululaisille suunnatuissa sanataidetyöpajoissa.
Lisäksi hän ohjaa sanataidetyöpajaa Kulttuuriareena 44:lla Nuorten Kirjakantissa su 15.11 klo 11.00-15.00, jossa osallistujat pääsevät kokeilemaan kirjoittamista ja löytämään omaa ilmaisuaan.
Pärnäsen työskentelyssä yhdistyvät kiinnostus runouteen, nuorten omaan ääneen ja sanataiteen mahdollisuuksiin yhteisöllisenä toimintana.
Tanja Airaksinen – antiikin Kreikan filosofiaa ja luontosuhdetta
Mitä antiikin Kreikan filosofit opettavat meille metsistä ja luonnosta?
Tanja Airaksinen johdattaa Kirjakantin yleisön antiikin Kreikan ajattelijoiden maailmaan ja pohtii, millainen suhde ihmisellä oli luontoon ja metsiin jo yli kaksituhatta vuotta sitten.
Airaksinen on opiskellut ja valmistunut Ateenan yliopistosta, Platonin Akatemiasta, pääaineenaan psykologia sekä sivuaineinaan kasvatustiede ja filosofia.
Antiikin Kreikassa pohdittiin ihmisen paikkaa luonnossa ja sitä, miten ympäröivää maailmaa voidaan ymmärtää. Aristoteles tutki luontoa ja eliöitä, kun taas hänen oppilaansa Theofrastos perehtyi erityisesti kasveihin, puihin ja niiden kasvuun.
Vaikka luonnon- ja metsänsuojelua ei tunnettu nykyisessä merkityksessään, luonnon monimuotoisuus, sen tutkiminen ja ihmisen suhde ympäristöön herättivät kysymyksiä jo antiikin aikana.
Kirjakantin METSÄ-teemaan liittyvässä puheenvuorossaan Airaksinen kutsuu tarkastelemaan, mitä antiikin ajattelusta voimme oppia nykyiseen luontosuhteeseemme.
Tanja Airaksinen esiintyy Kirjakantin MUSE – Kirjallisuus kohtaa maailman -illassa lauantaina 14.11.2026 Ravintola SalaCavalassa Kuopiossa.
Melankoliina – runoutta ja elektronisia äänimaisemia
Melankoliina (Kirsi-Marja Moberg) on savolaissyntyinen runoilija ja kuvataiteilija, jonka taiteellisessa työssä kohtaavat runous, kuvataide ja ääni.
Melankoliinan esityksessä lausuttu runous yhdistyy Kaossilatorilla luotuihin elektronisiin äänimaisemiin. Esitys kuljettaa kuulijaa henkilökohtaisten siirtymien, melankolian, menetyksen ja toivon maisemissa.
Runojen kirjoittamisen lisäksi Moberg esiintyy erilaisissa tapahtumissa ja tekee videorunoutta Ouro-kollektiivissa.
Hänen esikoisteoksensa Kaksoissisäinen ilmestyi vuonna 2022 ja musiikillisena äänikirjana vuonna 2024 (Basam Books).
Melankoliina Kirjakantissa 2026
Lauantaina 14.11.2026 klo 13.00
Kuopion pääkirjasto
Vapaa pääsy!
Melankoliina tuo Kirjakantin lavalle runouden ja elektronisen äänen muodostaman esityksen, jossa henkilökohtaiset kokemukset, menetys ja toivo saavat soivan muodon.
Kuva: Sirja Moberg
Jarno Alastalo – Tekoälyttömyyden ajan alku
Kuka ajattelee puolestasi?
Mitä aivoillemme tapahtuu, jos annamme koneen lukea, kirjoittaa ja ajatella puolestamme?
Kirjailija ja tekno-filosofi Jarno Alastalo haastaa pohtimaan tekoälyn vaikutuksia ajatteluumme, luovuuteemme ja tulevaisuuteemme.
Maailman vanhimmassa kirjatussa tarinassa Gilgamesh kaataa metsän saadakseen nimensä säilymään. Tänä päivänä metsiä raivataan myös konesalien tieltä, samalla kun yhä suurempi osa tiedosta, viestinnästä ja ajattelun välineistä keskittyy suurten teknologiayhtiöiden hallintaan.
Mitä menetämme, jos ulkoistamme ajattelumme koneille? Kun tekoäly kirjoittaa puolestamme, osaammeko enää kirjoittaa itse?
Alastalo muistuttaa, että ihmisen ajattelun arvo ei ole pelkästään nopeudessa ja tehokkuudessa. Yhtä tärkeitä ovat hitaus, harhapolut, epävarmuus ja omien ajatusten muodostamiseen tarvittava vaivannäkö.
Jarno Alastalo on kirjailija, tekno-filosofi ja digitaalisten yhteisöjen rakentaja. Hän on Suomi24-yhteisön perustaja ja Musta laatikko -kirjan kirjoittaja. Työssään hän tarkastelee teknologiaa inhimillisestä näkökulmasta: miten tekoäly, sosiaalinen media ja algoritmit muokkaavat ihmisyyttä, identiteettiä ja arvojamme.
Jarno Alastalo Kirjakantissa 2026
Tekoälyttömyyden ajan alku – Kuka ajattelee puolestasi?
Lauantaina 14.11.2026 klo 19.00 alkavassa tilaisuudessa
Rosebud, Kuopio
Kenen käsissä tulevaisuutemme on – ja kuka lopulta ajattelee puolestamme?
Anne Karjula – sanataide- ja draamakasvattaja
Anne Karjula on varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi sekä sanataide- ja draamakasvattaja. Hän on yksi Sanataidekoulu Aapelin perustajista ja ollut mukana kehittämässä sen toimintaa vuodesta 2012 lähtien.
Anne on työskennellyt monipuolisesti lasten ja nuorten sanataidekasvatuksen parissa sekä suunnitellut ja ohjannut sanataidetyöpajoja, koulutuksia ja erilaisia taidekasvatuksen kokonaisuuksia. Hän toimii myös kouluttajana SnellmanEDUn sanataideohjaajakoulutuksessa. Hänen työssään yhdistyvät kirjallisuus, luova kirjoittaminen, draama ja leikki.
Kirjakantissa Anne ohjaa Sanataidekoulu Aapelin Perhepäivän työpajoja lauantaina 14.11. klo 10–14 Kuopion Perheentalolla. Hän antaa myös perheille käytännön vinkkejä siihen, miten lasten lukuintoa voi herätellä ja vahvistaa satujen, tarinoiden ja yhteisen tekemisen avulla.
Kuva Jenny Kumlin

Riikkamaria Korhonen – sanataideohjaaja ja taidekasvattaja
Riikkamaria Korhonen on Sanataidekoulu Aapelin sanataideohjaaja ja taidekasvattaja. Hän on työskennellyt pitkään lasten ja nuorten sanataidekasvatuksen parissa ohjaten lorutuokioita, toiminnallisia satuhetkiä sekä draama- ja sanataidetyöpajoja. Hänen työssään kirjallisuus yhdistyy leikkiin, liikkeeseen, draamaan ja moniaistiseen kokemiseen.
Riikkamaria on myös kirjoittanut Sanataidekoulu Aapelin julkaiseman Lukulumoa arkeen – oppaan varhaiskasvatukseen (2025). Opas tarjoaa varhaiskasvattajille käytännön menetelmiä lasten lukemiseen innostamiseen, elämyksellisten lukuhetkien järjestämiseen ja kirjallisuuden hyödyntämiseen esimerkiksi tunne- ja kaveritaitojen harjoittelussa. Aapeli on tuottanut myös Erityisvinkkari-oppaan, joka tarjoaa menetelmiä saavutettavaan kirjavinkkaukseen ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten lukijuuden vahvistamiseen.
Kirjakantin Perhepäivässä lauantaina 14.11. klo 10–14 Kuopion Perheentalolla Riikkamaria ohjaa Aapelin sanataidetoimintaa. Klo 10.30 alkavassa lorutuokiossa lapset ja aikuiset pääsevät leikkimään sanoilla, rytmeillä ja äänteillä. Lorut, liike ja yhteinen leikki tarjoavat pienillekin lapsille mahdollisuuden osallistua tarinoiden maailmaan.
Perhepäivän ohjelmaan kuuluvat myös Sanataidekoulu Aapelin Kirja astuu ulos kansistaan -elämystilan avajaiset. Elämystila kutsuu lapsia ja perheitä kokemaan kirjallisuutta yhdessä ja tutustumaan tarinoihin eri aistien ja mielikuvituksen avulla. Aapelin toiminnassa lukuintoa herätellään jo ennen kuin lapsi osaa itse lukea – kuuntelemalla, loruilemalla, leikkimällä ja osallistumalla.
Kuva Jenny Kumlin
Aapelin julkaisuja linkkeinä:
Lukulumoa arkeen – opas varhaiskasvatukseen (PDF)
Erityisvinkkari – opas saavutettavaan kirjavinkkaukseen (PDF)
ILIAS MISSYRIS – KREIKASTA VAASAAN JA KALEVALAN METSIIN!
Kreikassa syntynyt Ilias Missyris on Vaasassa pitkään vaikuttanut kulttuurikoordinaattori, kansainvälisten festivaalien tuottaja ja muusikko. Hänet tunnetaan erityisesti Vaasa Wildlife -luontoelokuvafestivaalin pitkäaikaisena tuottajana sekä kreikkalaista musiikkia esittävästä Souvlaki-orkesterista.
Ilias on rakentanut kansainvälisiä kulttuuriverkostoja ja ollut mukana Kirjakantin ja Vaasa Wildlifen yhteistyössä vuodesta 2021. Hänen työssään kohtaavat luonto, kulttuuri ja eri maiden taiteilijat.
Kirjakantin MUSE-illassa Ilias lausuu Kalevalaa kreikaksi yhdessä suomeksi lausuvan Sari Siltavuoren ja sellisti-säveltäjä Matti Makkosen kanssa. Kalevalan metsä ja myyttinen maailma heräävät eloon kahden kielen, runouden ja sellomusiikin vuoropuheluna.
La 14.11.2026 klo 19–22
MUSE – Rosebud, Puijonkatu 23, Kuopio
Vapaa pääsy!

Souvlaki orkesteri Kirjakantissa
Nikama Art – nuorten taidetta ja yhteinen kirjahylly
Sunnuntaina 15.11. klo 11–15 | Kulttuuriareena 44
Nikama Art on kuopiolaisten nuorten taiteilijoiden yhteisö, joka tuo yhteen erilaisia tekijöitä ja kannustaa nuoria ilmaisemaan itseään taiteen kautta. Ryhmän toiminnassa kohtaavat erilaiset taiteelliset ilmaisutavat ja nuorten omat näkökulmat.

Nikama Art on ollut mukana kehittämässä nuorten taidetoimintaa Kulttuuriareena 44. Helmikuussa 2026 ryhmän Meidän maailma -yhteisnäyttely avasi Galleria 44 näyttelytoiminnan.
Nuorten Kirjakantissa Nikama Art kutsuu kaikki osallistumaan yhteisötaideteoksen rakentamiseen. Jokainen kävijä voi suunnitella oman kirjansa yhteiseen kirjahyllyyn. Millainen olisi sinun kirjasi? Mikä olisi sen nimi, mitä sen kannessa näkyisi ja millaisen tarinan se kertoisi?
Yhteinen kirjahylly rakentuu osallistujien mielikuvituksesta, ajatuksista ja tarinoista.

Matti Kauppinen
Matti Kauppinen on Sonkajärveltä lähtöisin oleva, Kuopiossa asuva kirjailija, jonka tuotannossa historialliset tapahtumat, ihmiskohtalot ja fiktiivinen kerronta kohtaavat. Hän on julkaissut useita romaaneja, muun muassa Puro, Salakaato, Siiskonen ja Puolalainen taulukauppias, sekä runoteoksen Arvoituksellisia eläinrunoja.
Kauppisen uusin romaani Ei olisi käteni vapissut (2026) sijoittuu Suomen sortovuosien aikaan ja tarkastelee Eugen Schaumanin vuonna 1904 tekemään kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaan johtaneita tapahtumia. Romaani yhdistää historiallisia tosiasioita ja kaunokirjallista kuvittelua sekä nostaa esiin tapahtumien taustalla vaikuttaneita ihmisiä ja heidän valintojaan.
Tapaa Matti Kauppinen Kirjakantissa!
Torstaina 12.11.2026 klo 16.15–16.45
Kirjakantissa Mika Oksanen haastattelee Matti Kauppista hänen uutuusromaanistaan Ei olisi käteni vapissut. Keskustelussa käsitellään teoksen historiallista taustaa, kirjailijan työskentelyä sekä sitä, kuinka todellisista tapahtumista syntyy kaunokirjallisuutta.
Tilaisuuden jälkeen yleisöllä on mahdollisuus hankkia kirja ja pyytää siihen kirjailijan signeeraus.
Silja Matsi – kuvataiteilija ja kuvittaja
Silja Matsi on kuopiolainen kuvataiteilija, taidemaalari ja kuvittaja, jonka figuratiivisessa taiteessa yhdistyvät vahvat värit, symboliikka ja tunteiden ilmaisu.
Matsille taide on tapa tutkia, ilmaista ja tehdä näkyväksi asioita, joille ei aina löydy sanoja. Hänen työskentelyään ohjaavat uteliaisuus, luovuus ja jatkuva halu kehittyä taiteilijana. Matsin teoksia on ollut esillä useissa näyttelyissä eri puolilla Suomea.
Tapaa Silja Matsi Kirjakantissa!
Runoista kuviksi – kuvita oma satumetsän eläin
Lauantai 14.11.2026 klo 10–12
Kuopion museo, Monitoimitila
Vapaa pääsy
Millainen eläin voisi asua satumetsässä? Olisiko sillä siivet, raidallinen häntä tai aivan uudenlaisia ominaisuuksia?
Silja Matsi ohjaa Kirjakantissa kaikille avointa kuvataidetyöpajaa, jossa lapset ja aikuiset pääsevät keksimään ja kuvittamaan oman mielikuvituseläimensä Suloiset eläinrunot -kirjan tunnelman innoittamina.
Oman satumetsän eläimen voi toteuttaa maalaamalla peiteväreillä tai piirtämällä liiduilla ja puuväreillä. Jokainen saa käyttää mielikuvitustaan vapaasti ja luoda juuri sellaisen eläinhahmon kuin haluaa.
Työpaja toteutetaan avoimena pop up -työpajana, johon voi tulla mukaan omaan tahtiin klo 10–12. Työpaja sopii kaikenikäisille, ja pienimmät voivat osallistua yhdessä aikuisen kanssa. Valmiin työn saa kuivuttuaan mukaansa.
Tervetuloa värittämään satumetsää mielikuvituksen voimalla!
