Kirjakantin kirjailijavieraat ja esiintyjät
Vuoden 2024 Kirjakanttiin on tulossa taas joukko kiinnostavia vieraita ja esiintyjiä! Kieli totisesti saadaan kuplimaan, kun paikalle saapuvat:
Pitkän elämäntyön tehnyt taiteilija ja runoilija, suomen yksi arvostetuimmista sarjakuvantekijöistämme Jyrki Heikkinen sekä muita sarjakuvataiteilijoita kuten Porvoolainen Emmi Valve, tiedesarjakuvia tekevä Lissu Lehtimaja ja Otsoni päiväkirjoista tuttu tutkija ja tietokirjailija Tero Mielonen.
Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa kuullaan Piispa Wille Riekkisen luento ”Uskontunnustuksen kieli. Ymmärrätkö?
Kirjakantti kublii tobin ja Kiflen seurassa useaan otteeseen: ”Mun biisien sanotukset kumpuavat tosi elämästä, sekä tunteista ja ajatuksista, jotka ovat yhtä lailla totta. Kun vedän keikan mun tavote on se, että mahdollisimman moni samassa tilassa oleva pääsee irrottautumaan arjesta edes hetkeksi aikaa.”(tobi)
Runojen kanttiin mahtuu paljon ohjelmaa sekä pääkirjastolla, Kanttiklubilla että Taidemuseolla. Pääkirjaston esiintymislavalla Runokanttivieraana on Heli Laaksonen, joka tulee esittämään lastenrunoja Sanataidekoulu Aapelin perhepäivään. Vuoden 2024 Poetry Slamin loppukilpailu käydään taas Kuopiossa Runokukkojen Jouni Tossavaisen ja lavarunousmestari Solja Krapu-Kallion johdolla.
Tapahtuman kirjailijavieraina kuullaan mm. historioitsija ja tietokirjailija Teemu Keskisarjaa, Antti Heikkistä, Maritta Lintusta ja Suonna Konosta, joka on myös yksi tapahtuman musiikkivieraista.
Tässä vähän esimakua vuoden 2024 tapahtuman vieraista. Tapahtuman Kielikublii- vieraat ja esiintyjät päivittyvät sivulle parhaillaan.
Kirjakantin vieraat 2024
Lissu Lehtimaja
Lissu Lehtimaja on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija ja mediaopettaja.
Toimittaja Harri Römpötti totesi Lehtimajan Freiren kyydissä ja Levinasin kasvot -albumeista Helsingin Sanomissa 26.2.2019: ”Ne ovat suomalaisen dokumentaarisen sarjakuvan merkkiteoksia.”
Lehtimaja piirtää säännöllisesti Tieteessä tapahtuu -lehden Tiede kuplissa -nimistä sarjakuvapalstaa.
Tiedekuplissa Instagramissa: https://www.instagram.com/tiedekuplissa/
Jyrki Heikkinen
Jyrki Heikkinen aloitti runoilijana 1984 (Riemupolitiikan hautajaiset, Karisto) ja tähän mennessä kirjoja on ilmestynyt kuusi. Visuaalista poetiikkaa, jossa hän on yhdistänyt runopuhetta sarjakuvailmaisuun tai vapaaseen piirrokseen, on ilmestynyt neljän kirjan verran. Viimeisin teos on vuonna 2023 Poesian julkaisema kuvarunovihko ”Kaksi kieltä”, jossa hän on käyttänyt kollaasitekniikkaa. Heikkisen runoja löytyy myös useista antologioista, mm. Kari Levolan toimittamasta kirjasta ”Runo vieköön”, 2009.
Sarjakuvia Heikkinen on julkaissut vuodesta 1997 lehdissä ja antologioissa koti- ja ulkomailla. Sarjakuva-albumeja on ilmestynyt kaksi sekä kymmenkunta pienempää julkaisua. Heikkinen on ollut aktiivisesti mukana sarjakuvaa esittelevissä näyttelyissä, mm. Tempora mutantur, Galleria Huuto 2015, Attention! Work, Slovenian etnografinen museo, Ljubljana 2014 ja Päin näköä! Kiasma 2012.
Heikkinen on sarjakuvayhdistys Kutikuti ry:n jäsen ja osallistunut yhdistyksen näyttelyihin sekä julkaisuihin, viimeisimpänä Tihku-antologia (Zum Teufel, 2023).
Mervi Pynnönen
Lastenromaani Pulkkamäkeläiset on Kuopiossa varttuneen Pynnösen esikoisteos.
Savon Sanomien kulttuurisivujen kolumnistinakin toimineen Pynnösen rakkaus kirjoittamiseen syntyi aikuisiällä luovan kirjoittamisen opinnoissa.
Hänen kynästään ovat syntyneet mm. Pikku Kakkosen 40-osainen Närpiäiset-televisiosarja ja siihen pohjaava musiikkinäytelmä Musiikkiteatteri Kapsäkkiin (2018). Ylen Joulukalenteri: Joulupukin aikapaja (2009) sekä TV2-elokuva Elli (2005).
Riikka Viinikanoja
on kuopiolainen sanataideohjaaja ja kuvataiteilija. Sanataidekoulu Aapelin sanataideohjaajana hän on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa erityisesti koululaisille ja nuorille suunnattua sanataidetyöpajatoimintaa.
Työskentely kaikenikäisten ryhmien sekä erityisryhmien kanssa on Riikalle tuttua. Toisinaan hänen sanataidepajoissansa sanoja ja kirjoja pohditaan myös kuvataiteen keinoin. Lasten ja nuorten Kirjakantin KAUK-tilat ovat viime vuosina olleet Riikan suunnittelemia.
Riikan omaa kuvataidetta voi nähdä, vaikka Kuopion Taidemuseon aulakäytävällä, jossa seinämaalaus Hiippojen mailla lymyää.
Kuva: Ulla-Mari Lindström
Tero Mielonen
Dosentti Tero Mielonen on ilmakehätutkija ja tieteen popularisoija.
Tutkimustyön ohessa hän on kirjoittanut suurelle yleisölle tarkoitettuja kirjoja tieteestä. Sarjakuvakirja Otsonipäiväkirjat (2016, kuvitus Pentti Otsamo) kuvaa tutkijan arkea ja elämää ulkomailla.
Lastenkirja Maailman tutkijat (2021, kuvitus Mari Ahokoivu) esittelee eri tieteenaloja sekä miten kenestä tahansa voi tulla tutkija. Tuukka Hämäläisen kanssa kirjoitettu tietokirja Tiedettä valkokankaalla (2024) käy läpi, miten tiedettä ja tutkijoita on kuvattu elokuvissa.
Kuva: Harri Kokkola
Anne Muhonen
Olen tehnyt sarjakuvia ja kuvituksia reilut parikymmentä vuotta. Tykkään kuvitella monenlaisia tarinoita, sekä omiani että muiden kirjoittamia.
20. sarjakuvakirjani, ”Tyttö ja korppi” (Hertta kustannus), ilmestyi elokuun alussa. Vastikään ilmestyi myös Elina Loisan lastenkirja ”Myrsky Hyrskynen ja sekasotkuhuone” (Avain), johon sain tehdä kuvitukset. Ensi kuussa painosta saapuu Jarkko Juseliuksen kirjoittama ja minun kuvittamani lasten tietokirja ”Kadonnut kansa – Neandertalien arvoitus” (Pieni karhu).
Tällä hetkellä kirjoitan seuraavaa helppolukuista säeromaaniani, joka ilmestyy ensi keväänä (Hertta kustannuksen kautta).
Kuva: Anne Muhonen
Solja Krapu-Kallio
on kaksikielinen lavarunoilija ja kirjailija, jonka tuotanto on noin kaksikymmentä kirjaa, runoutta, romaaneja ja lastenkirjoja.
Hän on Poetry Slam-lavarunouden Suomen mestari ja kaksinkertainen Ruotsin mestari. Solja on esiintynyt runoillaan neljässätoista eri maassa. Hänen tuotantonsa on pääosin ruotsinkielistä, mutta äidinkielellään hän osallistui ja voitti Runotaika-kilpailun 2023.
Solja kannustaa myös muita runoilijoita osallistumalla lavarunokisojen järjestämiseen. Viimevuosina Solja Krapu-Kallio on kirjoittanut viisiosaisen sarjan romaaneja, jotka ensisijaisesti on julkaistu äänikirjoina, sekä saanut kääntää sarjan suomen kielelle.
Ensi keväänä ilmestyy romaani, jonka alkuperäiskieli on suomi.
Heli Laaksonen
Heli Laaksonen (s. 1972) on asunut Turussa, Uudessakaupungissa, Helsingissä, Tartossa, Laitilassa, nyt Rauman Lapissa, pulputtaa lounaissuomalaista yleismurretta
paitsi joskus ja juhannuksena kirjakieltä, on julkaissut parisenkymmentä kirjaa,
riemastuu ja vimmastuu salamana,
syö kaikkia ruokia muttei mielellään puhu niistä, harrastaa kaikkia harrastuksia ja mielellään puhuu niistä, ei tahdo kovettua betonipatsaaksi muotopuutarhaan tahtoo olla lehm koivu al.
Jouni Tossavainen
Kuopiolainen kirjailija Jouni Tossavainen on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Venäjän metsästäjät.
Eräurheilua Kominmaalla (Aviador 2023) on 15. proosateos ja Näköala Haminavuorelle (Aviador 2022) 14. runokokoelma.
Suomen ensimmäiset Poetry Slamit Tossavainen toi Kuopioon yhteistyössä Vestäjien kanssa vuonna 2000. Lavarunouden SM-kisaa hän tuotti 17 vuotta muun muassa Kirjakantin, kirjamessujen ja Runokukko-duon toisen jäsenen Olavi Rytkösen kanssa.
Lue Jounin uusin blogi linkistä:
https://kirjoittajanpvk.blogspot.com/
Kuva: Ari Haimi
Teemu Keskisarja
Teemu Keskisarja on historioitsija. Hän on kirjoittanut useita kymmeniä teoksia eri aiheista. Keskisarja on saanut tutkimuksistaan mm. Pro Finlandia -mitalin sekä Valtion tiedonjulkistamispalkinnon.
Keskisarjan uusimmat kirjat kertovat Håkansin laivanvarustajasuvusta ja 1700-luvun hattujen sodasta.
Kotisivu on https://www.teemukeskisarja.fi/
Kuva: Kaisa Kautto
Jäkälä Duo
Jäkälä Duo esittää omia sävellyksiä ja tekstejä ajankohtaisista ja ajattomista aiheista.
Laulujen teemat käsittelevät niin elämän peruskysymyksiä ja ihmissuhteita kuin ikimetsien huminaa. Laulujen tekstit ja sävellykset ovat Jäkälä Duon omia.
Jäkälä Duon muodostavat kuopiolaiset Pekka Kaksonen ja Esko Lovén.
Edith Arkko
Edith Arkko on kuopiolainen kirjailija ja äidinkielenopettaja.
Hänen esikoisteoksensa Aurora/Eino (Hertta Kustannus, 2024) on selkokielinen kääntökirja yläkouluikäisille.
Arkon tuotantoon kuuluu myös aikuislukijoille suunnattuja novelleja, joiden tunnelmat vaihtelevat romanttisesta kauhistuttavaan ja takaisin.
Kirjoittajana Arkkoa kiinnostavat erityisesti ihmisten väliset suhteet ja niihin liittyvät tunteet.
Kuva: Kristiina Lappalainen
Piispa Wille Riekkinen
Wille Riekkinen (s. 1946) on teologi, joka on toiminut lukuisissa tehtävissä kirkon piirissä, mm. Kuopion hiippakunnan piispana.
Riekkisellä on monipuolinen ura myös akateemisessa maailmassa erityisesti Raamatun alkukielten, selitysopin ja tulkintaopin aloilla niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Hän on julkaissut lukuisia teoksia.
Aino-Maria Savolainen
Kirjallisuusvaikuttaja Aino-Maria Savolainen perusti vuonna 2009 Amman lukuhetki -kirjallisuusblogin, joka on yksi Suomen pitkäikäisimmistä ja edelleen aktiivisista kirjablogeista.
Kirja-arvioiden kirjoittamisen lisäksi Amma käy keskustelua monissa kulttuurikanavissa ja on yksi Suomen suurimman Instagram-kirjayhteisön, Kirjagramsuomen ylläpitäjistä.
Päivätyössään viestintäasiantuntijana hän tekee ja kehittää vaikuttavaa ja vastuullista korkeakouluviestintää. ”
Maritta Lintunen
Maritta Lintunen on hämeenlinnalainen kirjailija. Hän on syntynyt Savonlinnassa, asunut lapsuutensa Ylä-Karjalassa ja opiskeluvuotensa Kuopiossa.
Lintunen tunnetaan novellin taitajana, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu yhtä lailla myös runoja ja romaaneja.
Hänen uusin romaaninsa Sata auringonkiertoa (WSOY 2023) voitti viime vuoden Savonia-kirjallisuuspalkinnon. Teos kuvaa koskettavasti suurta yhteiskunnallista rakennemuutosta, kun 1970-luvulla kuihtuva maaseutu pakotti kymmenet tuhannet suomalaiset muuttamaan paremman elämän toivossa Ruotsiin.
Useat muutkin Lintusen teoksista ovat olleet ehdolla kirjallisuuspalkintoihin. Hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä.
Maritta Lintunen pohtii teksteissään elämän selittämättömyyttä, vapauden rajoja, ihmisten välisiä valtasuhteita ja asioiden kertautumista.
Marjo Heiskanen
Marjo Heiskanen on kuopiolais-helsinkiläinen kirjailija, joka on tunnettu monipuolisesta tuotannostaan.
Lappeenrannassa syntynyt Heiskanen aloitti uransa pianistina. Hänen kirjallinen uransa lähti lentoon vuonna 2009 esikoisromaanilla Idiootin valinta, joka oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Sittemmin hän on julkaissut teoksia laidasta laitaan: runokokoelmat Äänes (2010) ja Omaa sukua (2022), elämäkerran Kollaan kenttäpapin tarina (2012) ja romaanin Mustat koskettimet (2017), joka oli Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokas. Ihan totta! – kilpailussa palkittu Yhteen hiileen on nuorille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta.
Tammikuussa 2025 ilmestyvä romaani Magdan aaria jatkaa Heiskasen proosatuotannon muusikkojen maailmaa ja taiteen tilaa syväluotaavaa juonnetta.
Heiskanen toimi sanataiteen läänintaiteilijana Pohjois-Savossa 2011–2013. Sen jälkeen hän on oman luovan työnsä ohessa toiminut aktiivisesti mm. taiteen edistämistehtävissä, kirjoittamisen opettajana ja erilaisissa luottamustehtävissä. Heiskasen kausi Valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajana päättyy vuonna 2024.
Kuopion juhlavuodeksi 2025 Heiskanen tuottaa laajan Kirjailijat teillä -kirjailijavierailusarjan yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa.
marjoheiskanen.fi
Emmi Valve
Emmi Valve on porvoolainen sarjakuvataiteilija joka on työskennellyt alalla vuodesta 2007 lähtien. Hänen tuotantonsa kattaa sarjakuvan saralla sarjakuvaromaaneja, näyttelyitä ja pienlehtiä.
Valveen teemat ovat inhimillisiä ja hän käsittelee töissään mm. mielenterveyttä ja seksuaalisuutta. Valve työskentelee perinteisin metodein ja piirtää käsin. Hänen päätyönään pidetään omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania nimeltä Armo, joka kertoo mielen sairauksista.
Valve on juuri julkaissut sarjakuvaromaanin Polte joka kertoo heteronormatiivisuudesta ja seksuaalisuudesta, sekä työstää kouluväkivallasta kertovaa teosta.
Vesa Rantama
Vesa Rantama on kulttuuritoimittaja, kriitikko, Nuori Voima -lehden päätoimittaja ja Suomen arvostelijain liitto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Anne Karjula
Anne Karjula on sanataiteen ja taidekasvatuksen monipuolinen ammattilainen Kuopiosta. Hän on Sanataidekoulu Aapelin perustajajäsen ja vastaava sanataideopettaja.
Viime vuodet Karjula on keskittynyt pääosin alle kouluikäisten sekä esi- ja alkuopetuksen sanataiteeseen & lukemisen edistämistyöhön, jota hän saa toteuttaa ja kehittää myös varhaiskasvatuksen opettajan työssään.
Annea inspiroi erityisesti leikki, luonto, tarinallisuus ja kielellinen hassuttelu yhdessä lasten kanssa.
Julius Jämsen
Julius Jämsén on joensuulainen ääni- ja mediataitelija.
Hänen Sähkökehto-aliaksensa etsii kauneutta virtapiirien virheistä modulaarisyntetisaattoria, konkreettisen musiikin tekniikoita ja vanhoja videomiksereitä hyödyntäen.
Jämsén on myös luonut lapsille suunnatun vuorovaikutteisen ääni-installaation, äänisuunnitellut näytelmän sekä toteuttanut useita työpajoja musiikin, musiikkiteknologian ja videopelien tekemisen alkeista.
Kusti Tasken
Kulttuurituottaja Kusti Tasken vieraana Kirjakantissa. Lue lisää Kustin tekemisistä:
PENTTI SAARIKOSKI PÄIVÄT VALAMO
Pentti Saarikoski -päivät 8/2024 (kulttuuritasken.blogspot.com)
DIGITAL ART FESTIVAL KUOPIO
Digital Art Festival Kuopio 2024 (kulttuuritasken.blogspot.com)
SUOMEN KULTTUURIPERINTÖ SEURA
Suomen Kulttuuriperintö seura (suomenkulttuuriperintoseura.blogspot.com)
Tsau, mä oon Kifle!
Oon Etiopiassa syntynyt ja Suomessa kasvanut DJ.
Olen osana Free Down ja Toistuvat yllätykset nimisiä posseja. Mun rakkaus musiikkiin, levyjen keräilyyn sekä soittamiseen on muodostunut breikkaamisen kautta.
Breikkauksen myötä oon tavannut myös hyvän ystäväni Tobyn, joka on myös osana Free Down crewiä!
Smuutilla sekä freshillä soundilla kohti Kuopiota, nähdään siellä.
Ilias Missyris
Toimin Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelujen
kulttuurikoordinaatorina ja Vaasa Wildlife luontoelokuvafestivaalin tuottajana.
Olen syntynyt Kreikassa ja asunut Vaasassa 30 vuotta. Vaasan kaupungin kulttuuripalveluissa olen työskennellyt 26 vuotta.
Aloitin urani sihteerinä EU-kouluvaihtoprojektien parissa ja vuonna 2003 luontoelokuvafestivaalien hankkesunnitelijana. Työskentelin 13 vuotta Pohjanmaan museon Merenkurkun luontokeskus Terranovassa, joka oli silloin festivaalin pääjärjestäjä. Kaikkien näiden vuosien aikana olen osallistunut monille elokuvafestivaaleille ympäri maailmaa sekä pääpuhujana, että tuomariston jäsenenä.
Festivaalivierailut ovat tuoneet tilaisuuden
kuuden festivaalin yhteistyöverkoston luomiseen, johon kuuluu myös Kirjankantti-festivaali. Yhteistyö Vaasa Wildlife Festivaalin ja Kirjakantti kirjallisuustapahtuman
kanssa käynnistyi vuonna 2021 ja elää edelleen.
Tänä kevänä molemmat festivaalit saivat Brysselistä EFFE-merkin joka on arvostettu tunnustus Eurooppalaisen Festivaalien yhdistyksestä (EFA). Tunnus merkitsee huippuosaamista, laatua ja sitoutumista taiteeseen ja se on voimassa kaksi vuotta.
Muusikkona Kreikassa olin The Moles Bandin jäsen ja Suomessa asuessani perustin vuonna 1995 kreikkalaisen musiikkiyhtyeen nimeltä Souvlaki orchestra. Olen säilyttänyt lapsuuden intohimoni varjoteatteriin, jota nykyisin toteutan erilaisissa työpajoissa ja pian myös kolmen lapsenlapseni kanssa.
Tunnelmia viime vuodelta
Jouni Tossavainen ja Janne Saarikivi Pääkirjasto, Kirjakantti 2023
